perjantai 9. heinäkuuta 2010

Blogi ajan tasalle ja reissuun!! :)

Juu, aika menee hurjan nopeasti. Ja kiireistä on elämä ollut. Nyt blogi ajan tasalle nopeasti vähän lyhennetyin tekstein…katsotaan, jos vielä ehtii joskus myöhemmin kirjoitella enemmän…
Tuosta edellä mainitusta Budapestin reissusta on jo 2 kuukautta. Kävimme silloin lauantaina vielä toisellakin kukkulalla (jossa linna, kirkko, viinin maistelua ym.), kävelimme joenrantaa ja ihailimme parlamenttitaloa ja jälleen sillan ylitettyämme joen toisella puolella aukioita, kirkkoja, hienoja rakennuksia, pääostoskatua ym. Ilta meni ravintolassa ja hotellin spassa. Sunnuntaina kävimme katsastamassa kaupungin isoimman kirkon ja jatkoimme sitten pitkää katua (jonka varrella oli kaikenlaista) eräälle aukiolle ja siitä suureen puistoon. Puistossa oli vaikka mitä ja sen katsottuamme kävelimme terrorimuseon kautta takaisin. Kävimme myös Margit-saarella. Maanantaina oli kylpyläpäivä :). Iltapäivästä suoritettiin sitten taas lisää kiertelyä. Tiistaina matkustettiin kotiin. Budapest oli hieno paikka ja paljon oli nähtävää. Kelikin oli ihan ok. Hyvä viikonloppu siis!

Reissun jälkeen keskiviikkona palasin töihin. Illalla juhlimme Veronican synttäreitä. en ole koskaan nähnyt niin isoa pizzaa, kuin Da Vinci-ravintolassa oli! Torstai olikin pyhä (helatorstai) ja taas vapaa :). Päivä meni rennosti kotosalla. Perjantaina sitten taas töihin ja viikonloppu Welsissä. Käytiin katsomassa Suomen peliä ja Verdachtissa (Jarin ja Juhan kanssa) perjantaina, muuten ei kummempia. Budapestin jälkeen keli muuttui huonommaksi; pilviseksi, sateiseksi ja viileäksi. Ja sitä kestikin sitten valitettavasti melkein koko toukokuun. Paikalliset olivat kauhuissaan ja muistivat joka väliin mainita, ettei kyseinen säätila ole normaalia toukokuussa. Pitäisi olla lämmintä…

Seuraava viikko (toukokuun tokavika) meni normiarjen parissa edelleen sateisissa merkeissä. Punkkirokotteen ensimmäisen osan kävin ottamassa, muuten aika standardia… Se kyseinen rokotus on täällä hyvä olla (ainakin jos luonnossa liikkuu).

Viikonloppuna sitten lähdettiin sinne luontoon. Tein pienen road tripin Jarin ja Kristianin kanssa Kristianin autolla. Oli tosi hieno reissu ja kelikin vähän parani :). Suunniteltiin reissua vielä perjantaina ja lauantaina lähdettiin. Ajettiin alkusählinkien jälkeen Halleiniin Salzburgin lähelle, jossa kuitenkin sellainen vuorelta alas laskettava”kärryrata” oli valitettavasti kehnon sään takia kiinni :(. Emme jääneet läheiseen suolakaivokseenkaan, koska halusimme ehtiä Werfenissä (ei kovin kaukana) olevaan jääluolaan. Sinne sitten ehdimme ja pääsimme. Näimme matkalla linnan ja kaapelikärry+kävelymatkalla luolalle ihan hienoja vuorimaisemia, jotka tosin olisivat olleet 100 kertaa hienommat ilman hurjaa sumua. Itse luolasto oli vaikuttava. Pääsimme sinne noin tunnin kierrokselle palelemaan oppaan ja lamppujen kanssa. Mutta hieno paikka siis! Sitten Bischoshofeniin syömään ja Innsbruckiin yöksi. Löysimme sieltä irkkupubin ja siideriä!! :)
Sunnuntaina teimme kierroksen aurinkoisessa Innsbruckissa (päänähtävyydet), joka vaikutti ihan kivalta kaupungilta. Kävimme myös katsomassa mäkihyppymäen, jossa mäkiviikolla hypätään. Se oli ihan magea paikka sekin. Sitten lähdimme ajamaan vuoristotietä upeiden maisemien läpi Saksan puolelle. Siellä kävimme katsomassa Neuschwansteinin kuuluisan linnan, joka olikin vuorella seistessään aikamoinen ilmestys. Kävimme linnassa kierroksella, söimme jne. Illalla ajoimme läheisen kylän kautta takaisin Itävallan puolelle ja Kitzbüheliin saakka yöksi.
Maanantaina kävimme vielä katsastamassa Kitzbühelin kylän ja ajoimme Krimmlin vesiputouksille (Euroopan korkein). Siellä tuli käveltyä paljon ja katseltua vaikuttavaa putousta (reilu 100 m kertaa kolme). Matka jatkui erään kylän, jossa kävimme syömässä, kautta Liechtensteinklammille, joka oli semmoinen rotko. Teimme pienen rotkovaelluksen rotkon pohjalla joen pauhatessa vieressä. Osittain ”polku” kulki vähän ylempänä kallion seinämällä. Ja taas näimme vesiputouksen. Lopuksi ajoimme kotiin maisemareittiä (järvien rantaa).

Seuraava viikko oli taas melko normaali ja jälleen sateinen. Viikonlopun olin Welsissä. Perjantaina lähdin vaihtareiden kanssa AMK-bileisiin naapurikaupunkiin. Ihan hyvä meno oli :). Muutenpa vkl meni kaikenlaisia asioita hoidellessa ja kotona ollessa.

Seuraava viikko, jo toukokuun viimeinen, oli melko kiireinen (mm. tulevien reissujen suunnittelun takia) ja kylmä. Torstaina oli jälleen pyhä ja sen lisäksi otin perjantain vapaaksi. Pitkä viikonloppu siis. Eli ei muuta kuin reissuun. Lähdin nyt ihan itsekseni. Kävin torstaina katsastamassa Halleinin ja nyt sen siellä olevan suolakaivoksen, jossa tehty kierros oli ihan hieno ja mielenkiintoinen. Yöksi matkustin etelään lähelle Italian rajaa Lienziin. Perjantaina keli muuttui kesäiseksi ja loppuvkl oli suorastaan helteinen! :) Sai maistaa taas kesää, nyt ihan kunnolla jo (tyyliin 30 astetta). Kiersin perjantaina Lienzissä, joka oli ihan kaunis paikka ja matkustin yöksi Salzburgiin (kunhan sain reppuni jumittuneesta lokerosta…). Lauantaille suunnittelemani Grossglocknerin (Itävallan korkein vuori) reissu valitettavasti peruuntui, joten lähdinkin sitten jo silloin Salzkammergutin alueelle. Kävin järvenrantakylissä St Gilgenissä ja St Wolfgangissa. Niiden välin matkustin lautalla. St Wolfgangissa kävin myös vuorella katsomassa maisemia, jotka olivat super-upeat. Myös kylät olivat ihania. Illalla matkustin Bad Ischliin, jossa ehdin vielä illalla katsastaa kaupungin ja käydä sellaisessa viinitapahtumassa. Sunnuntai oli jälleen mahtava päivä maisemien ja säänkin puolesta. Kävin ensin Dachsteinissa korkealla vuorialueella (kaapelikärry), jossa maisema oli hyvin erilainen kuin alhaalla vihreässä laaksossa; kivikkoista ja karua ja vielä lunta! Kävelin pienen matkan sellaiselle näköalapaikalle, jossa näkymä hakkasi varmaan kaikki tähän asti näkemäni. Mieletöntä! Alas tultuani oli vuorossa Halstätter-järven kiertäminen kävellen. Se oli kyllä kanssa tosi mahtavaa maisemien puolesta. Vaellus päättyi Halstattiin, jossa ehdin nopeasti katsoa kylän läpi, ennen kuin piti kiiruhtaa junalle ja kotiin.

Seuraavalla viikolla sää jatkui tosi mahtavana ja se olikin sitten hyvä oikeastaan koko kesäkuun yhtä kylmää ja sateista viikonloppua lukuun ottamatta. Tiistaina kävin Iuriin ja Veron kanssa lähikaupungissa Steyerissä työkeikalla. Kävimme testaamassa eräiden värien printattavuutta. Seuraavana päivänä otin lomaa ihan vain sen takia, että ilma oli hyvä, jotta pääsisin nauttimaan hyvästä säästä ”rannalle”, jota en vielä ollut ehtinyt tehdä. Kävin paikallisessa maauimalassa ja oli ihanaa :). Sai vähän väriä pintaan.

Perjantaina sinne uiskentelemaan piti mennä uudestaan :). Lauantaina lähdin käymään Jarin ja Juhan kanssa Münchenissä. Kiertelimme kaupungilla, kävimme Beergartenissa, olympiakylässä, BMW:n ”tehtaalla” jne. Oli tosi kivaa ja kaupunki oli hieno. Ja kelikin suosi. Sunnuntai meni sitten kotosalla vaan…

Seuraavalla viikolla oli normaalien juttujen lisäksi AMK:n International evening, jonne menin poikien pyynnöstä. Ihan mukavaa oli tavata tuttuja ja uusia ihmisiä. Torstaina kävin taas punkkirokotuksessa. Viikonloppuna oli sitten taas reissausta tiedossa. Lähdin käymään Sveitsin rajalla Vorarlbergissa. Tutustuin lauantaina Bregenziin, joka oli oikein nätti kaupunki. Sunnuntaina oli vuorossa piskuinen Feldkirch. Ihan hyvä reissu oli, vaikka koko viikonlopun satoi :(.

Seuraavalla viikolla maanantaina vietettiin Suomi-poikien läksiäisiä ja torstaina lukukauden päättäjäisiä. Mukavaa oli. Muuten viikko oli tavallinen ja sääkin parani vkl:n jälkeen. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna reissaus kutsui jälleen. Tällä kertaa kävin etelässä Villachissa, Klagenfurtissa ja myös Slovenian puolella Ljubljanassa. Mm. perjantaina oli pientä epäonnea mm. junien kanssa (ei mun vika), samoin majoituksen. Ja onnistuin sitten nilkkanikin pyöräyttämään :(. Onneksi ei varmaan mennyt kovin pahasti. Oli se vkl vähän kipeä mutta sisulla suoritin suunnittelemani jutut kuitenkin. Ljubljana oli ihan hieno paikka. Tapasin pari suomalaista reilaajaa junassa, joten ei tarvinnut yksin kierrellä :). Klagenfurt oli myös ihan näkemisen arvoinen.

Nilkka oli seuraavalla viikolla jo parempi. Pystyin kävelemään normaalisti, eikä sitä särkenyt. Vähän turvotusta vaan… Jätin kuitenkin jumpat väliin. Mahtavat säät jatkuivat. Tiistaina tein päiväretken Grossglocknerin alppitielle, jonne nyt oli mahdollisuus päästä. Se oli sellainen järjestetty retki Salzburgista. Samassa pienessä ryhmässä kanssani oli amerikkalainen perhe. Paikka oli tosi hieno, tie kaikkine mutkineen ja mäkineen ja mahtavat maisemat (ja oltiin korkealla). Näin Itävallan korkeimman vuoren ja erään jäätikön sekä mm. murmeleita! Hieno reissu!
Keskiviikkona vietettiin turkkilaisten läksiäisiä vuorostaan. Lukukausi lähenee loppuaan…

Viime viikonloppuna olin kotosalla. Mahtavan sään vuoksi piti taas käydä Welldoradossa (maauimala) perjantaina ja sunnuntaina ja eräällä läheisellä järvellä lauantaina. Järvivesikin oli lämmintä! Perjantaina tuli käytyä Viron tyttöjen kanssa ulkona :). Muuten vkl meni kotihommissa. En kuitenkaan saanut niin paljon aikaiseksi kuin olin ajatellut, joten tämä viikko on ollut tosi kiireinen. Nyt on siis viimeinen viikkoni Welsissä ja huomenna lähtö. Koko viikon on saanut hoidella tsiljoonia lähtöön ja tulevaan reissuun liittyviä juttuja. Maanantaina vietimme mun, Gabin ja Viron tyttöjen läksiäisiä ja keskiviikkona kävimme työporukan kanssa syömässä. Pari kertaa olen käynyt nyt jo salillakin. Jalka on jo parempi muttei vielä normaali. Mitään hyppy/juoksujuttuja en vielä uskaltanut tehdä, mutta muuta kyllä. Toivottavasti se tuosta nyt pian normalisoituu. Ei se kuitenkaan nyt normaalielämää haittaa.
Alkuviikon olin normaalisti töissä, mutta tänään otin puolet päivästä vapaaksi ja samoin huomisen. Kiireinen pakkaus- ja asioidenhoitelupäivä takana. Huomenna viimeiset jutut, huoneen luovutus ja iltapäivästä junalla Wieniin, josta lento Roomaan! :) Kaveri Suomesta tulee myös ja aiomme lomailla 2,5 viikkoa Etelä-Euroopassa reittinä suunnilleen Rooma, Firenze+Pisa, Genova, Nizza+Cannes+Monaco, Marseille, Barcelona, Valencia, Madrid. Madridista lennämme Suomeen 28.7. Ihanaa, mahtavaa, lomaa ja kivaa tiedossa. Toivotaan että kaikki menee hyvin ja ilmat suosivat. Yritän reissussakin välillä netissä käydä. Mutta nähdään sitten jo pian! :)

Budapestissä kullan kanssa :)

Pe-ti 7.-11.5.2010

Kävin perjantaina vielä normaalisti töissä. Töiden jälkeen nopea käynti kotona ja sitten kävely asemalle hirveän tavaramäärän kanssa. Viikonloppu oli siis tarkoitus viettää Budapestissä, jonne Jonkka lentäisi myös Suomesta. Mulla olikin sitten normaalien viikonlopputavaroiden (iso reppu) lisäksi mukana matkalaukku täynnä talvivaatteita ja muuta tavaraa, jota en tarvitse. Jonkka tuli Suomesta vain käsimatkatavaroiden kanssa ja vei takaisin mennessään matkalaukkuni sisältöineen mukanaan. Kätevää. Pääsin kuitenkin tavaroineni asemalle ja junaan. Linzissä piti vaihtaa. Sen jälkeen sai kuitenkin istua samassa junassa koko matkan (n. 5 tuntia) Budapestiin saakka. Matka meni melko nopeasti tulostamiani Budapest-juttuja silmäillen ja nukkuen. Jonkka oli minua Budapestin asemalla vastassa, koska oli saapunut jo aamulennolla. Kävelimme asemalta hotellillemme, jonne ei ollut kovin pitkä matka. Hotelli oli ihan hieno :), mutta Budapestin melko alhaisen hintatason takia kuitenkin ihan edullinen. Jätimme tavarani hotellille ja lähdimme ulos syömään. Söin paikallista ruokaa; paprikaista broilerijuttua, viiniä ja sellaisia suklaa-pähkinälettuja, hyvää :). Kävelimme syömisen jälkeen vielä vähän keskustassa. Näimme mm. kauppahallin, pääkatu Vaci Uctan, joen ja pari siltaa iltavalaistuksessa. Ihan lupaavalta näytti. Sitten vaan hotellille nukkumaan ja voimia keräämään.

Lauantaina aamulla meidän piti ensin lähteä etsimään aamupalaa, koska hotellin aamupala oli niin törkeän kallis (16e per nenä per aamu!). Löysimme ihan hyvän kahvilan, josta saimme haluamamme melko edullisesti. Aamupalalta jatkoimme matkaa erään museon ohi kauppahallille. Kauppahalli oli hyvä paikka! Yläkerta oli täynnä matkamuistokojuja, jotka olivat halvempia kuin Vacilla olevat. Joitain juttuja tarttui mukaankin… Alakerrassa oli myytävänä kaikkea ruokaa; lihaa, hedelmiä, vihanneksia, leipää, kaikkea. Ostettiin vähän paprikamaustetta kotiin viemiseksi. Lisäksi söimme välipalaksi sellaista paikallista herkkua, jossa rasvassa keitetyn taikinapohjan päälle ladottiin ranskankermaa, juustoraastetta ja meidän tapauksessa salamia. Hyvää! Ja jälkkariksi ostin struudelikojusta rahka-aprikoosistruudelin :).
Kauppahallin jälkeen menimme ihan vieressä virtaavan Tonavan rantaan katselemaan jokimaisemaa; hienoja taloja, siltoja, joen toisella puolella kohoavia kukkuloita ja niillä olevia linnoja ym. Ylitimme joen, ohitimme kuuluisan Gellert-kylpylän/hotellin ja lähdimme kävelemään ylös Gellert-kukkulalle. Näimme mielenkiintoisen ja ihan kauniin luolakirkon. Muuten näkyi puistoa… Ylhäällä näimme vapaudenpatsaan ja vanhan linnoituksen. Parasta oli kuitenkin upea näköala yli Budapestin!
Kesken…

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kiireistä, sateista, normaalia…

Ma-to 3.-6.5.2010

Paluu arkeen…töissä oli alkuviikosta tosi tylsää. Torstaina saimme Veronican kanssa uuden projektin, joka vähän piristi. Saisimme aina, kun meillä olisi aikaa, jatkaa vesipohjaisten värien kehitystyötä ihan omin nokkinemme. Eli tekisimme reseptitkin itse, eli saisimme vähän ajatellakin, mitä normaalisti meidän ei tarvitse tehdä. Ihan kivaa vaihtelua.

Jumppailua tuli harrastettua taas joka ilta, normaalien jumppien muodossa tai omin nokkineni.

Tiistaina kohtasi epäonni, pyöräni kumi meni puhki! Onneksi töissä Peter oli niin osaava ja ystävällinen, että vaihtoi sen, kunhan olin ensin käynyt ostamassa uuden sisäkumin. Nyt pyörä pelaa taas!

Viikonlopun Budapestin reissuakin piti valmistella. Varasin junaliput, ostin joitain kotiin meneviä tuliaisia, jotka Jonkka saisi viedä mukanaan, pakkailin ym.

Mitäs vielä…kaikkea normaalia…kaupassakäyntiä, pyykkäilyä ym. Sää oli koko viikon tosi surkea; sateinen ja tuulinen :(.

Wienissä hyvän ystävän kera :)

To-su 29.4.-2.5.2010

Pitkä viikonloppu Wienissä! Kävin torstaina aamutoimien jälkeen alhaalla aamupalalla ja lähdin sitten vaeltamaan jälleen rautatieasemaa kohti ennen yhdeksää. Aurinko paistoi heti aamusta ja kuuma meinasi taas tulla kaikkien tavaroiden kanssa (mukana oli hieman ekstraa, jotka Petra veisi mukanaan Suomeen). Juna Wieniin lähti 9.15 ja matka kesti tutusti pari tuntia. Se meni nopeasti Lonely Planetia lueskellessa (Wienin nähtävyydet). Wienissä hyppäsin läntisen rautatieaseman edestä ratikkaan (vähän piti suuntaa arpoa, mutta hyvä suuntavaisto onneksi auttoi) ja köröttelin sillä eteläisen rautatieaseman tienoille, jossa hotellimme sijaitsi. Olin onneksi katsellut karttaa edellisenä iltana, joten oikea pysäkki ja hotelli löytyivät helposti. Petra sen sijaan oli tullut lentokentältä pienen mutkan kautta… Tapasimme siis hotellilla, jonne saavuin hieman Petran jälkeen. Oli tosi mukava nähdä rakasta ystävää pitkästä aikaa! :) Emme vielä niin aikaisin saaneet huonettamme, joten vaihdoimme aulan vessassa vaatetta (koska oli niin lämmin!) ja jätimme laukkumme säilytystilaan.
Menimme ensin käymään parissa hotellimme lähellä olevassa puistossa (Schweizer, Alpen, Botanische…?). Aurinko paistoi ja oli tosi lämmin :). Puistoissa oli mukavan vihreää, paljon kukkia jne. Siitä jatkoimme läheiseen Belvederen linnaan (tai mikä palatsi onkaan, näitä vanhoja keisareiden asumuksia). Tai näimme oikeastaan ylemmän linnan, alemman linnan ja niiden välisen puutarhan. Rakennukset olivat tosi hienoja! Katselimme niitä vain ulkoapäin, emme maksaneet sisään, koska seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä yhteen toiseen vastaavaan sisään saakka. Myös puutarha oli upea hienoine istutuksineen, leikattuine puineen ja pensaineen, patsaineen ja suihkulähteineen. Vaelsimme palatsialueen läpi näkymistä ja säästä nauttien.
Siitä jatkoimme matkaa oopperataloa kohti. Näimme matkalla erään muistomerkin, suihkulähteen ja paljon hienoja vanhoja taloja. Ja tosiaan myös sen oopperatalon, joka sekin oli ihan hieno pytinki. Siitä jatkoimme Wienin pääkadulle. Kävimme turisti-infossa ostamassa Wien-kortit, joilla saisimme liikkua julkisilla reissumme ajan ja saisimme alennusta joistain turistikohteista. Näimme niillä nurkilla myös Albertina-museon. Ja mikä parasta, löysimme Australialaisen pubin, josta sai siideriä! :) Käytiin siellä sitten yksillä. Ja matkamuistomyymälässäkin piipahdettiin.
Jatkoimme siitä sitten pääkatua, joka oli täynnä kauppoja ja ravintoloita, pitkin Stephan’s Domille, joka on kaupungin suurin ja hienoin kirkko. Kävimme sisällä ihmettelemässä tämänkin kirkon koristeellisuutta ja mahtipontisuutta ja ajoimme myös hissillä yhteen sen torneista ihailemaan näköalaa. Ja näköala olikin tosi hieno! Tornista näki myös hyvin kirkon erikoisen värillisen katon. Kirkon jälkeen etsimme lähistöltä sopivan ravintolan ja menimme syömään. Söimme aidot ja oikeat schnitzelit, jotka tehdään vasikan lihasta (ei siis possusta tai kanasta, vaikka hyviä nekin ovat). Seikka, jota en ennen tiennyt, mutta nyt tiedän, kiitos Petran kaiken tietävän matkaoppaan :). Viiniäkin hörpimme mutta jälkkäria emme jaksaneet, vaikka herkkujen syöminen yksi reissun tavoitteista olikin. Sitä asiaa parannettiin kyllä sitten seuraavina päivinä… :)
Syömisen jälkeen hurautimme takaisin hotellille metrolla. Saimme huoneemme ja kävimme laittautumassa illan balettia varten. Kävelimme oopperatalolle ja vähän kiire meinasi tulla, kun meinasimme vähän eksyä matkalla. Ja karttaahan ei tietenkään ollut mukana, koska tien piti olla ihan suora… Onnistuimme kuitenkin menemään vähän vikaan ja sitten se tie siitä vähän mutkistui. Pääsimme kuitenkin loppujen lopuksi perille jonkinlaisen suuntavaiston ja erään naisen avulla, ja vielä ihan ajoissa. Vähän kuuma ja jano vaan meinasi tulla ja jalat eivät pitäneet korkkareilla ”juoksemisesta”. Lippujen nouto sujui ilman ongelmia ja ehdittiin vielä käydä vessassa/juomassa ja ihailla oopperatalon upeaa sisustusta ennen esityksen alkua. Näkemämme Coppelia-baletti oli kyllä hyvä, hienoa tekemistä, niin kuin baletti yleensä aina. Paikkamme eivät vain olleet täysin optimaaliset (halvat). Esityksessä olleiden parin tauon aikana ehdimme ihailla paikkaa enemmänkin ja jaloitella. Kymmenen jälkeen hieno esitys oli ohi ja palasimme väsyneinä hotellille nukkumaan pitkän päivän jälkeen.

Perjantaina lähdimme ajoissa liikkeelle hotellilla nautitun, ihan ok aamupalan jälkeen. Hurautimme metrolla Schönbrunnin palatsille, joka on vanha keisareiden kesäasunto. Kävimme palatsin sisällä kierroksella audio-guidien (kannettava soitin ja kuulokkeet) kanssa. Linna oli sisältä kyllä hieno ja mielenkiintoinen. Kaikki oli tosi koristeltua ja viimeisteltyä. Kierroksen jälkeen kiertelimme valtavan isossa puutarhassa. Sekin oli tosi hieno istuksineen, patsaineen, suihkulähteineen ym. Tosin kasvien/kukkien osalta odotin jotain vielä hienompaa. Tosin ne varmaan vielä kesän edetessä kaunistuvat, nythän oli vasta ihan alkukesä. Ilma ei tosin suomalaisesta tuntunut alkukesälle; aurinkoista ja varmaan 25 astetta lämmintä! :) Kävelimme puutarhan läpi ja ison suihkulähteen ohi sellaiselle pienelle kukkulalla ja vähän sivukujia (koko puisto on valtavan iso) takaisin. Puistossa olevan eläintarhan ja muutaman muun pikkujutun jätimme väliin. Kävimme kierroksen lopuksi kahvilassa nauttimassa omenastruudelit :).
Palatsilta palasimme hotellille ja vaatteet kevyempiin vaihdettuamme jatkoimme matkaa keskustaa kohti metrolla. Kävimme katsastamassa Karls Platzilla olevan kirkon ja itse aukion. Siitä jatkoimme Museums Quartierin (monta museota) ohi ja luonnontieteellisen- ja taidehistorian museoiden välisen puiston läpi vanhalle keisarien palatsialueelle. Rakennuksissa toimii tänä päivänä mm. kirjasto ja lukuisia museoita. Jatkoimme edelleen toisen puiston läpi, jonka jälkeen näimme teatterin, parlamentin, raatihuoneen, yliopiston, kirkon ym. Kaikki rakennukset olivat tosi hienoja! Lisäksi patsaita, puistoja ym… Pysähdyimme eräälle terassille syömään gulassikeitot, jonka jälkeen jaksoimme jatkaa. Vaeltelimme edelleen kaupungin läpi, paria ostoskatua seuraillen, Stephans Domin liepeille, jossa söimme jälkkärijätskit.
Siitä lähdimme vielä metrolla Praterin kautta (nappasimme kuvat kuuluisasta maailmanpyörästä) joelle (Tonava) ja siinä olevalle saarelle. Vaeltelimme joen varressa olevassa puistossa ja näimme mm. Donau-tornin. Löysimme vanhasta historiallisesta keskustasta täysin poikkeavan alueen, joka muistutti enemmän Välimeren tai Karibian alueita kuin Wieniä. Kreikkalaisia, italialaisia, espanjalaisia ja meksikolaisia ravintoloita, drinkkibaareja, musiikkia ja värivaloja…! Kävimme eräässä baarissa hyvillä drinkeillä :). Sitten palailimme hiljalleen hotellille.
Lämpimämmät vaatteet vaihdettuamme palasimme Prateriin, Wienin kuuluisaan huvipuistoon. Kävelimme siellä ympäriinsä ja söimme snagari-ruoat, joiden valinta ei tällä kertaa osunut aivan nappiin. No, aina ei voi voittaa. Prater oli ihan mukavantuntuinen huvipuisto, josta tuntui löytyvän hyviäkin laitteita. Pimeällä se näytti kivalta valoineen. Se ei ollut valtavan iso, muttei ihan pienikään. Sellaista ranneke-systeemiä siellä ei vaan tuntunut olevan, joten siellä hurvittelu ei varmaan olisi ihan halpaa. Jätimme tällä kertaa laitteissa käymisen suosiolla väliin, koska niin paljoa meillä ei ollut aikaa. Katselimme vaan. Paikkaan voisi kyllä myöhemmin palata, jos joskus matkustan Wieniin uudestaan. Aika vierähti nopeasti; palasimme hotellille nukkumaan lähempänä puolta yötä.
Ja niin, perjantaihan oli vappuaatto, mutta sitä ei täällä huomannut mistään. Vappua ei täällä nimittäin mitenkään kummemmin vietetä, se ei ole mikään suuri juhla niin kuin Suomessa.

Lauantaina teimme päiväretken Slovakian puolelle Bratislavaan. Lähdimme matkaan aamusta bussilla. Matka kesti 1,5 tuntia ja meni Petran Bratislava-opasta lueskellen ja maisemia katsellen (maalaismaisemaa, paljon keltaisia rypsipeltoja ja tuulimyllyjä). Perillä matkustimme ratikalla bussiasemalta keskustaan pienen arpomisen jälkeen (ratikan numero ja lipun osto aiheuttivat hieman päänvaivaa, samoin paikallisten englannin kielen taidon puute). Etsimme turisti-infon, jonka löytämisessä oli myös hieman ongelmia. Sieltä saimme kartan, jonka jälkeen elämä helpottui.
Kävelimme vanhan kaupungin keskusaukiolle, jossa oli jotain vappujuttuja menossa (eli vähän se täälläkin sitten näkyi). Kiersimme parit kojut ja kävimme terassilla. Jatkoimme sitten vaeltelua vanhassa kaupungissa; näimme kapeita katuja ja kujia, hienoja rakennuksia, puiston, joen (Tonava), siltoja, aukioita, kirkkoja, ym. Myös linna näkyi läheisellä kukkulalla. Linnalle emme kuitenkaan kiivenneet, koska Petralla oli koko Wienin reissun aikana vähän ongelmia jalkojen (niissä olevien rakkuloiden) kanssa…
Sopivasti kierreltyämme menimme mukavalle terassille syömään paikallista ruokaa, jotain ranskankerma-nockerlneja (pastan tyylistä) ja paria kakkua, hyvää oli :). Syömisen jälkeen kiertelimme lisää, nyt enemmän ”uutta” keskustaa. Alkuillasta oli aika lähteä takaisin Wieniin. Matkasimme taas ratikalla bussiasemalle ja bussilla Wieniin. Matka meni nukkuessa.
Kävimme hotellilla vaihtamassa vaatteet ja lähdimme keskustaan syömään. Kävelimme hotelli Sacherin ohi ja jatkoimme pääkatua pitkin sopivaa paikkaa etsien. Päädyimme samaan ravintolaan, jossa kävimme torstaina. Petra jatkoi paikallisten makujen linjalla (Tafelspitz), itse söin vaihteeksi aasialaista. Palan painikkeeksi viiniä ja jälkkäriksi Sacherit :). Mahat täynnä hotellille nukkumaan. Illalla satoi vähän vettä hienon päivän jälkeen. Ilmat olivat ennen illan sadetta olleet loistavan kesäiset. Sade tuli onneksi illalla ja yöllä, niin ei se juuri haitannut.

Sunnuntaina oli sitten puolipilvistä ja aavistuksen viileämpää, mikä oli museopäivään ihan ok. Heräsimme ajoissa ja aamupalan jälkeen kirjauduimme hotellista ulos ja heitimme tavarat säilöön. Sitten huristimme metrolla Hoffburgiin eli sinne keisareiden asumuksille. Kävimme siellä palatsissa sisällä. Kierrokseen sisältyi myös hopea/astia-kokoelman näkeminen ja Sissi-museo. Lisäksi kävimme aarrekammiossa. Kaikki paikat olivat ihan hienoja, tosin niin monen paikan näkeminen alkoi jossain vaiheessa jo vähän puuduttaa. Lisäksi palatsi oli aika samanlainen kuin Schönbrunn. Toisen näkeminen oli varmaan jo riittänyt. Aarrekammiossa oli mielestämme liian vähän koruja…
Suuren museokierroksen jälkeen arvoimme hetken syömäpaikkaa oppaidemme avulla ja pari sopivaa löydettyämme lähdimme keskustaan metrolla. Etsimme muutaman ja menimme sitten vain niistä yhteen. Onni oli nyt myötä. Saimme syödäksemme hyvät kastikegulassit ja jälkkäriksi paljon etsimiämme rahkaknöödeleitä, jotka olivatkin sitten tosi hyviä!! :)
Syömisen jälkeen pitikin sitten jo kiiruhtaa hotellille hakemaan tavarat. Saatoin Petran lentokentälle menevään bussiin ja jatkoin itse keskustan kautta rautatieasemalle. Kiire tuli, mutta ehdin onneksi sopivaan junaan juuri ja juuri. Matka meni nukkuessa ja ilta kotona väsyneissä merkeissä tavaroita purkaessa ja netissä… Mutta viikonloppu oli kiva ja Wien hieno!! Ja Bratislavakin oli näkemisen arvoinen :) Kiitos Petralle seurasta!

maanantai 31. toukokuuta 2010

Lyhyt, väsynyt ja kiireinen viikko…mutta kesäinen!!

Ma-ke 26.-28.4.2010

Työviikko oli tällä kertaa normaalia lyhyempi, vain 3 päivää, koska olin ottanut torstain ja perjantain vapaaksi viettääkseni pitkän viikonlopun Wienissä Petran kanssa. Ja hyvä niin, koska olin edellisen viikonlopun reissun jälkeen tosi väsynyt. Eikä viikollakaan taas liikaa ehtinyt nukkua, kun seuraavan reissun valmistelut painoivat päälle. Töissä oli normaalia, tosin tunnelma oli hyvin väsynyt… Vähän siinä alkuviikosta ehti jumppaillakin. Muuten illat menivät kaupassa käydessä, pyykkäillessä, seuraavaa reissua valmistellessa, pakkaillessa ym. Tällä viikolla viimeistään huomasi, että kesä on saapunut. Joka paikassa on jo ihan totaalisen vihreää ja keli on kesäinen; aurinkoista ja yli +20 :).

maanantai 17. toukokuuta 2010

Graz ja yllätysreissu Venetsiaan! :)

Pe-su 23.-25.4.2010

Perjantaina kävin vielä normaalisti töissä. Töiden jälkeen kävin nopeasti matkalla kaupassa ja sitten kämpällä syömässä ja pikasuihkussa, pakkasin loput tavarat ja lähdin rautatieasemaa kohti. Matkalla tuli taas vähän lämmin, kun aurinko paistoi, kävelin reippaasti ja piti isoa reppua raahata. Juna lähti kahden jälkeen ja matka Graziin kesti nelisen tuntia. Junaa piti matkalla vaihtaa kahdesti; ensin Linzissä ja sitten jossain Linzin ja Grazin puolivälissä… Nukuin taas melkein koko matkan, joten maisemat menivät vähän ohi. Jotain vuoria muistan nähneeni… Ja ilma muuttui matkan edetessä pilviseksi. Ja ne vuoretkin jäivät jossain vaiheessa taa, Graz on aika tasaisella alueella tuolla etelässä.
Julia oli minua Grazin asemalla vastassa. Hyppäsimme autoon ja ajoimme Julian kotikylään. Hän ei siis asu itse asiassa Grazissa, vaan pienessä kylässä (Gleisdorf) siinä vieressä. Joku puolisen tuntia sinne kesti ajaa. Julia asuu vanhempiensa talon alakerrassa. Veimme tavarani sinne ja lähdimme saman tien ulos. Kävimme katsastamassa Gleisdorfin keskustan. Se oli ihan mukavannäköinen, vaikkakin hyvin pieni. Sieltä löytyi aukion ympäriltä kirkko, kaupungintalo, muutama kauppa, ravintola jne. Ja siinä se, melko pieni kylä siis. Mutta kaikki välttämätön siellä oli ja Itävallan toiseksi suurimpaan kaupunkiin on kuitenkin matkaa vain puolisen tuntia. Gleisdorf-kierroksen jälkeen lähdimme ajamaan lähistöllä sijaitsevaan toiseen kylään, jossa määränpäämme oli eräs viinitila, josta saisimme ruokaa ja juomaa. Siinä ajaessa huomasi hyvin, että Styrian alue on yksi Itävallan viinialueista. Vihreää kumpuilevaa maaseutua ja kaikki ”pellot” täynnä viiniköynnöksiä! Ei siellä varmaan mitään muuta edes viljellä, tai siltä ainakin tuntui…joka paikka täynnä rypäleköynnöksiä.
Tilan ravintola oli oikein viihtyisä. Taisin juoda paria erilaista viiniä, jotka olivat oikein hyviä (ja mukavan edullisia). Ostin myös yhden pullon mukaani. Maistoin myös juomaa, jossa oli 1/3 valkoviiniä, 1/3 omenamehua ja 1/3 kuplavettä/spriteä (en ole varma kumpaa). Se oli tosi hyvää! Söin sellaisen leikkelelautasen, jossa oli erilaisia leikkeleitä/lihoja, levitettä ja taisi vähän juustoakin olla. Ja sen kanssa leipää. Kaikki tietysti paikallista tuotantoa. Ihan maukasta oli. Paitsi eräs itävaltalainen herkku, jota tässäkin annoksessa oli hieman, oli kamalaa, nimittäin Kren. Se on semmoista raastetta/levitettä joka on pääosin piparjuurta ja sitten siinä on jotain muita litkuja/mausteita. Kamalan vahvan makuista, pahaa! Mutta muuten siis juoma ja ruoka oli hyvää. Myöhemmin samaan pöytään sattui muutama vanhempi mies, joiden kanssa siinä höpöteltiin, oikein mukavia. Yksi oli käynyt Australiassa, joten tarinaa riitti puolin ja toisin… :). Ilta vähän venähti ja pääsimme takaisin ja nukkumaan vasta puolen yön aikaan.

Seuraavana aamuna heräsimme kuitenkin ajoissa ja lähdimme liikkeelle jo puolen yhdeksän maissa. Heitimme Julian äidin rautatieasemalle ja saimme sitten auton käyttöömme. Veimme auton parkkiin ja kävelimme hieman keskustan ulkopuolella olevaan Eggenbergin linnaan. Kävelimme puutarhassa ja ihastelimme kaikkia siellä olevia kukkia/kasveja ja riikinkukkoja, joita siellä myös tepasteli. Itse linna oli vaikuttavan näköinen rakennus. Katselimme sitä vain ulkoapäin, koska emme halunneet mennä sisällä olevaan museoon ja maksaa siitä. Paikan nähtyämme hurautimme ratikalla keskustaan ja nappasimme kahvit/smoothiet mukaamme.
Ja matka jatkui… Kävelimme ”taidetalon” (Kunsthaus) ohi, joka oli hyvin erikoisen ja modernin näköinen rakennus lasiseinineen ja katolla sojottavine tappeineen. Vähän kuin avaruudesta laskeutunut… Kävelimme erään kirkon ja aukion ohi ja sitten joelle, jossa oli toinen hieman erikoisempi ihmisen tekemä luomus, Murinsel. Se oli keskelle jokea rakennettu keinotekoinen saari, tai oikeastaan rakennus, jonne pääsi kummalta puolelta jokea tahansa siltoja myöten. Sekin oli hyvin modernin näköinen. Rakennuksessa oli kahvila, pieni ulkoilmateatteri ja joku lasten leikkipaikka ainakin. Mielenkiintoinen paikka. Joelta jatkoimme matkaa läheiselle kukkulalle. Kävelimme ylös mutkittelevaa tietä puistomaista rinnettä. Monet puut kukkivat kauniisti! Ylhäällä ihailimme hienoja maisemia. Näimme Grazin kuuluisan kellotornin. Kukkulalla oli myös jonkinasteinen linnoitus, toinenkin torni, monta kahvilaa/ravintolaa ym. Tulimme kukkulalta alas mutkittelevia pitkiä portaita pitkin.
Kukkulan jälkeen kävelimme keskustassa/vanhassa kaupungissa ristiin rastiin. Tuli nähtyä kaupungin keskusaukio, kaupungintalo, pääkatu, kirkkoja, vanhan kaupungin kujia ym. Parissa kaupassakin pyörähdimme. Graz oli myös kaunis vanha kaupunki monien muiden näkemieni paikkojen tapaan. Kierreltyämme aikamme kävimme eräällä terassilla syömässä. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Lyhythihainen riitti ja farkunlahkeitakin piti taas kääriä ylös. Syömisen jälkeen kävimme vielä kiertelemässä vähän lisää ja näin mm. oopperatalon, erään kirkon, vanhan linnan ja erään puiston. Palasimme vielä ihan keskustaan. Kävimme vielä parissa kaupassa ja ostimme jätskit. Sitten lähdimme hiljalleen ”kotiin” päin, ensin ratikalla autolle ja siitä autolla Gleisdorfiin.

Perillä laittauduimme illan coctail-touria varten ja pakkasimme tavaramme. Julian kaveri soitteli aikaisemmin päivällä ja kertoi olevansa lähdössä muutaman muun kaverin kanssa Venetsiaan seuraavana päivänä ja kysyi, olisimmeko me kiinnostuneita lähtemään. Olimmehan me, Grazkin oli jo hyvin pitkälti nähty. Lähteminen ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertaista; se olivat lähdössä aamuyöllä ja me olimme menossa illalla ulos, Julian pitäisi ottaa toinen auto, minun pitäisi päästä Venetsiasta takaisin Welsiin ym. Aikamoisen säätämisen ja miettimisen ja selvittelyn jälkeen saimme asian selvitettyä. Illalla ulos lähtiessämme ottaisimme kaikki tavaramme mukaan ja ajaisimme autolla Julian kaverin luokse. Jättäisimme auton ja tavarat sinne ja jatkaisimme keskustaan ratikalla. Viettäisimme illan ja yön noin puoleen kolmeen saakka baarissa ja menisimme sitten Julian kaverille, jossa saisimme vaihtaa vaatteet ja siistiytyä vähän. Sitten lähtisimme matkaan kolmelta kahdella autolla. Joku muu ajaisi Julian autoa ja me voisimme nukkua matkan (n.5 h). Sitten viettäisimme päivän Venetsiassa. Minä lähtisin junalla Venetsiasta takaisin Welsiin, joko kolmelta ja olisin illalla perillä, tai sitten yöjunalla, jolloin olisin aamulla perillä ja ehtisin vielä töihin. Muut lähtisivät illansuussa takaisin autoilla Graziin. Näin siis tehtiin!

Laitoimme siis itsemme ja tavaramme valmiiksi ja lähdimme joskus kahdeksan maissa ajamaan Graziin. Veimme auton ja tavarat Julian kaverin luo ja jatkoimme ratikalla matkaa. Tapasimme keskustassa pari Julian kaveria. Haimme ensimmäisestä baarista coctail-tour-passimme ja joimme ensimmäiset drinkit. Kyseessä siis oli baarikierros: 10 baaria, jokaisessa tietty drinkki, jonka passilla sai, yhteen mennessä piti kierros suorittaa. Passi maksoi 19e ja sillä sai siis 10 drinkkiä, eli melko edullista siis. Kiertelimme siis baarista toiseen ja joimme ihan hyviä drinkkejä höpötellen samalla kaikkea maan ja taivaan väliltä. Pari baaria oli perunut osallistumisensa viime hetkillä, mikä vähän harmitti. Parista paikasta oli drinkit loppu ja jouduimme menemään ensin muualle ja palaamaan sitten takaisin. Onneksi paikat olivat hyvin lähekkäin. Pienistä takaiskuista huolimatta oli ihan kivaa ja lähes kaikki drinkit tuli juotua. Yhden maissa kierros siis loppui. Toinen Julian kavereista oli lähtenyt jo aikaisemmin ja toinen lähti nyt. Meillä oli Julian kanssa 1,5 tuntia aikaa kulutettavana. Itse olisin sen ajan voinut istuskella jossain baarissa, koska yökerhoon maksaminen 1,5 tunnin takia tuntui turhalta. Julia kuitenkin halusi lähteä discoon ja näyttää yhden hyvän paikan, joten suostuin ja hurautimme taksilla sinne. Siellä oli kuitenkin niin pitkä jono, että olisi varmaan kestänyt tunti päästä sisään. Siinä ei siis ollut mitään järkeä, joten lähdimme erääseen toiseen paikkaan. Siellä meidän olisi pitänyt maksaa jotain 10 euroa per nenä sisään ja meillä oli aikaa tunnin verran! Mun mielestä siinä ei ollut mitään järkeä, mutta Julia halusi mennä ja suostuin, kun hän sanoi maksavansa meidät molemmat. Paikka oli melko kamala. Se oli semmoinen iso tila, jossa oli dj lavalla soittamassa kamalaa jumputusta ja valot häikäisivät silmiä. Reunoilla oli baaritiski ja pari hassua pöytää. Ja siellä oli ihan ihmeellistä porukkaa…me ei vähän siistimpien vaatteidemme kanssa ollenkaan sovittu joukkoon. No, kitkuttelimme siellä sen tunnin verran, sitten onneksi piti lähteä. Taas taksi alle ja Julian kaverille. Ihme säätöä sanon minä…

Haimme tavaramme autosta ja menimme Julian kaverille Leolle vaihtamaan kamppeet. Tapasimme siellä myös muut matkaan lähtijät; Leon thaimaalaisen tyttöystävän, erään hänen kaverinsa ja kaveripariskuntansa (en muista nimiä). Kolmen maissa kömmimme autoihin ja lähdimme ajamaan Venetsiaan. Itse nukuin koko matkan, heräsin kahdeksan maissa Venetsiassa! Autot jätimme erääseen parkkitaloon kaupungin laitamille. Mun tavarat veimme vieressä olevan rautatieaseman säilytyslokeroon, tai oikeastaan lokerot olivat väliaikaisesti poissa käytöstä, sen sijaan siellä oli sellainen valvottu ”narikka”.
Sitten lähdimme vaeltamaan kohti Venetsian keskustaa. Venetsia oli kyllä mielenkiintoinen ja hieno paikka. Hyvin erilainen kuin mikään muu kaupunki, missä olen käynyt. Kadut olivat hyvin kapeita korkeiden talojen välissä. Osa kaduista oli kanaaleja. Kaupungin läpi virtasi yksi isompi joki ja sitten niitä pieniä kanaaleja oli lukuisia. Katuja pitkin pystyi kävelemään hyvin, pienten kanaalien yli oli aina sillat. Sen isomman joen ylittäminen tuotti joskus vaikeuksia, kun sen yli ei mennyt kuin muutama silta. Piti sitten aina yrittää osua juuri oikeaan kohtaan, jotta siinä olisi se silta. Useamman kerran mentiin vika paikkaan ja sitten huomasimme joen olevan edessämme ja tietysti siltaa ei siinä paikassa ollut. Ja kun joen viertä ei voinut kävellä monessakaan kohtaa (vesi tuli rakennuksen seinään saakka), oli ainoa vaihtoehto kääntyä takaisin. Suunnistaminen oli muutenkin hyvin vaikeaa, kun kaikki kapeat kadut näyttivät samanlaisilta ja niitä risteili siellä paljon! Paras tapa liikkua oli vain tietää suunnilleen oikea suunta ja mennä suunnilleen siihen suuntaan, niin kyllä kohde joskus löytyy… Isolla joella näkyi paljon kaikenlaisia laivoja ja veneitä ja gondoleja, julkinen liikennekin kaupungissa hoidetaan laivalla. Pienissä kanaaleissa näkyi paljon gondoleja. Joihinkin taloihin ei taida edes päästä ilman venettä…? Mutta siis mielenkiintoinen paikka.
Keskustaan päästäksemme kävelimme ensin rautatieasemalta ison joen viertä vähän matkaa ja ylitimme sitten joen melko isoa siltaa myöten. Näillä main joen rannassa pystyi kävelemään ja alue oli muutenkin ”avarampi”. Sitten kävelimme ”laitakaupungin” läpi, joka oli juuri hyvin pitkältä kapeaa kujaa kapean kujan perään (ja kanaaleja), vähän ”ahdasta”. Yritimme suunnistaa suunnilleen oikealle isolle sillalle. Olimme sen verran aikaisin liikkeellä, että pienet kadut olivat vielä hyvin hiljaisia, lähes kaikki kaupat ja ravintolat olivat vielä kiinni. Päivä oli aurinkoinen, mutta aamusta oli vielä viileä (takki ja farkut päällä). Aurinko ei kovin helposti päässyt paistamaan kapeiden kujien ”pohjalle”. Laitakaupungilla huomasi myös joidenkin rakennusten rähjäisyyden ja vienon merilevän tuoksun.
Pääsimme muutaman hudin jälkeen oikealle sillalle, joka vei keskustaan ja joka oli jo nähtävyys sinänsä. Suuri ja hieno silta, joka oli täynnä matkamuistokojuja. Sillan ympäristökin oli hieno; paljon hienoja taloja ison joen varressa, hienoja ravintoloita, veneitä ym. Alue oli jälleen myös vähän avarampi, joen rannoilla saattoi kävellä. Matkamuistokojuja, ravintoloita ja muuta turisteille suunnattua alkoi näkyä enemmän ja enemmän. Ilmakin lämpeni koko ajan ja sitä mukaa lähti takkia ja pitkähihaista pois päältä. Jatkoimme edelleen matkaa kohti keskustaa aavistuksen leveämpiä kujia pitkin. Ihastelimme matkalla mm. söpöjä pieniä putiikkeja, joista monet myivät kristallia ja muuta lasitavaraa tai kuuluisia venetsialaisia naamioita. Myös herkkukauppoja, kahviloita ja ravintoloita näkyi melko paljon. Kauppojen availlessa myös matkamuistokojuja alkoi ilmestyä katukuvaan. Lopulta pääsimme kaupungin keskusaukiolle, joka oli mukavan avara ja hieno. Sen reunoilla oli hienoja rakennuksia, upea kirkko ja korkea kellotorni (ja tietysti terasseja ja krääsäkojuja). Ihastelimme siinä aikamme ja jatkoimme eteenpäin, jolloin eteemme aukeni uusi aukio ja meri :). Päätimme ensin käydä kellotornissa ihastelemassa näköalaa. Hissi sinne maksoi 8 e, mutta näköala oli kyllä sen hinnan arvoinen! Näkymä ylhäältä oli huikea yli koko Venetsian ja merelle päin näkyi myös pitkälle. Sieltä näki aika hyvin mitä kaikkea kaupungissa on. Lähtiessämme kellot alkoivat soida. Se oli aika kamalaa itse asiassa, isoista rautamöhkäleistä lähti kamala ääni, kun ne kumisivat ihan siinä pään yläpuolella…! Pääsimme onneksi alas turvaan melulta… :).
Tässä vaiheessa kaikki alkoivat olla jo niin nälkäisiä, että päätimme etsiä ruokapaikan. Tavoitteena oli mennä hieman kauemmas keskustasta, jotta saisimme ruoan hieman halvemmalla. Vaeltelimme hetken yhteen suuntaan, muttemme löytäneet mieluista paikkaa. Kävelimme sitten takaisin rautatieasemalle päin, mistä olimme tulleet. Menimme sen hienon sillan yli taas ja nyt se oli täynnä matkamuistokojuja. Samoin sillan toisella puolella oli kaupunki herännyt eloon ja siellä oli ihan toisennäköistä kuin aamulla. Löysimme sopivan kojun, josta saimme pizzaa ja juomista ja lähistöltä ison joen varressa olevan laiturin, jonne menimme syömään ja päivää paistattelemaan. Hyvää oli pizza ja kylmä limu maistui hyvältä helteellä. Ilma oli lämmennyt jo selvästi ja mittari lähenteli varmasti jo 25 astetta. Syömisen ja hetken loikoilun jälkeen kävimme läheisessä kahvilassa kahvilla/vessassa/vaihtamassa vähemmän päälle (kesävaatteet :)). Sitten matka jatkui.
Kävelimme takaisin sinne ihan keskustaan ja siellä olevalle rantakadulle, joka oli siis meren rannassa! Meri kimmelsi, aurinko paistoi ja krääsäkauppiaat myivät tuotteitaan. Ostin jäätelön :). Rantakatu oli tosi kiva. Kävelimme kadun päässä olevaan puistoon ja loikoilimme hetken siellä. Sitten kävelimme takaisin päin. Olisimme menneet keskusaukiolla olevaan kirkkoon, mutta jonotettuamme sinne, ovella sanottiin, että laukkuja ei saa olla mukana ja lokerot niille ovat muualla, eli viekää kamanne sinne ja jonottakaa sisään uudestaan! Jätimme sen sitten väliin… Sen sijaan menimme käymään Hard Rock Cafessa. Sieltä kävelimme vielä keskustasta vähän toiseen suuntaan, vielä eräälle toiselle saarelle katsomaan toista isoa ja hienoa kirkkoa.
Sen jälkeen alkoi kello olla sen verran, että piti lähteä vaeltamaan hiljalleen autoja ja asemaa kohti. Olin jo aikaa sitten päättänyt lähteä vasta yöjunalla, en halunnut lähteä vielä iltapäivällä, olisi reissu jäänyt ihan kesken! Kävelimme hiljalleen takaisinpäin ja monet ostelivat matkalla tuliaisia ja matkamuistoja. Olimme asemalla seitsemän maissa. Muut lähtivät siitä autoille ja minä jäin asemalle. Kävin ostamassa lipun junaan ja lähdin sitten vielä kuluttamaan pari tuntia, jotka junan lähtöön oli. Kiertelin vähän aseman ympäristössä ja kävin sitten syömässä hyvää pastaa. Tosin ravintola laskutti pöytään tuoduista leivistä, joista yhden söin, kun en tiennyt niiden olevan maksullisia! Jälkkäriksi kävin ostamassa kakkupalan herkkukaupasta ja söin sen joen rannassa. Syömisen jälkeen pitikin kävellä hiljalleen takaisin asemalle, hakea tavarat ja siirtyä junaan.
Olin ottanut paikan makuuvaunusta. Samaan ”huoneeseen” kanssani tuli mukavantuntuinen amerikkalaistyttö, jonka kanssa oli ihan mukava siinä höpötellä. Liput tultiin tarkistamaan heti illalla ja samalla henkilökunta kyseli herätyksestä ja aamupalasta. Meidän piti myös vähän järjestellä tavaroitamme, kun kuulimme, että samaan ”huoneeseen” olisi vielä tulossa kolmas matkustaja, joka sitten kuitenkaan ei koskaan tullut… Kun kaikki oli saatu hoideltua, vaihdoin vähän vaatetta ja katsoin kaikki aamuksi valmiiksi, kävin pesemässä naaman ja hampaat ja painuin yläpetiin nukkumaan. Nukuin koko matkan, en tosin liian hyvin, mutta ihan ok kuitenkin. Sänky oli vähän pieni ja kova ja nenä meinasi olla tukossa… Juna lähti Venetsiasta yhdeksän jälkeen. Heräsin vähän ennen kuutta, heitin vaatteet päälle ja söin saamani sämpylän ja jäin Welsissä junasta pois vähän kuuden jälkeen. Kävelin kämpälle, vaihdoin kampetta ja siistiydyin vähän ja polkaisin nopeasti töihin.

Normiviikko

Ma-to 19.-22.4.2010

Seuraava viikko ei tuonut tullessaan mitään uutta. Lomailun sijaan olin normaalisti töissä joka päivä. Jumppailua tuli myös harrastettua päivittäin. Allergialääkettä piti käydä yksi päivä ostamassa, kun toisen pienen kevätnuhan jälkeen alkoi allergia välillä vähän vaivaamaan (koivu kai). Ja Jaria ja Juhaa kävin vähän auttamassa, kun he saivat nyt sen rekisteröitymiskutsun ja joutuvat ne kaikki paperit hommaamaan… Itsellä jo siitä kokemusta.
Keli oli viikolla ihan ok, välillä aurinkoisempaa, välillä pilvisempää.
Torstaina piti taas pakkailla, kun viikonlopuksi ilmaantui ohjelmaa. Halusin lähteä käymään jossain ja suunnittelin jo Innsbruckin reissua. Mutta sitten torstai-iltana selvisikin, että Julialle (tapasin Australiassa) sopisi sittenkin tämä viikonloppu tapaamiseen, joten lähtisinkin seuraavana päivänä Graziin hänen luokseen. :)

Typerän tuhkapilven aiheuttama suuri pettymys :(, joka sitten kyllä muuttui ihan ok viikonlopuksi Gmundenin reissuineen…

Pe-su 16.-18.4.2010

Perjantaina oli tarkoitus käydä töissä ja sitten hoidella vielä muutamia asioita ja pakkailla illalla reissua varten. Lauantaina oli tarkoitus mennä Wieniin, jonne Jamien myös piti lentää. Siellä oli tarkoitus lomailla maanantai-iltaan saakka. Maanantai-iltana olimme suunnitelleet tulevamme Welsiin, johon Jamie olisi voinut tutustua tiistaina, kun olen töissä. Tiistaina töiden jälkeen meidän piti matkustaa Halstattiin, jossa oli tarkoitus viettää keskiviikko vaeltaen. Torstaina aamusta ajattelimme jatkaa Salzburgiin, jossa oli tarkoitus parin päivän aikana katsella kaupunkia ja käydä Sound of Music-tourilla. Lauantaina oli sitten määrä molempien palata kotiin. Kaikki oli suunniteltu ja järjestetty valmiiksi, mutta sitten luonto puuttui suunnitelmiin…

Olikos se nyt sitten keskiviikkona vai torstaina, kun Islannissa alkoi tämä mukava tulivuori purkautua ja sen ilmaan syytämän tuhkan seurauksena koko Euroopan lentoliikenne lamaantui. Lähes kaikki lentoliikennehän oli pysähdyksissä jonkin aikaa ja sen asteittaiseen palautumiseenkin meni aikaa. Eli huonoja uutisia kantautui korviimme jo ennen perjantaita ja saimme alkaa pelätä reissun toteutumisen puolesta. Perjantaina tilanne näytti hyvin huonolta, lähes kaikki lennot peruttu… Töiden jälkeen jouduin perumaan Wienin-hostellimme, koska se piti viimeistään silloin perua, jotta sen sai tehdä ilman kustannuksia. Jo siinä vaiheessa koko reissun toteutuminen näytti huonolta. Lopulliset päätökset oli kuitenkin tehtävä vasta illalla, koska silloin varmuudella tietäisimme, voiko Jamie lentää la-aamuna vai ei. Sen yhden hostellin perumisen jälkeen kävin normaalisti syömässä ja lähdin käymään vähän shoppailemassa ja ruokakaupassa. Ilmakin oli ihan kiva. Päässä kuitenkin pyöri vain reissun epävarma tilanne. Illemmalla sitten juttelin Jamien kanssa. Hän oli saanut virallisesti vahvistuksen, että seuraavan aamun lento on peruttu. Meidän piti sitten miettiä, lykätäänkö reissun alkua vai perutaanko se kokonaan. Päädyimme jälkimmäiseen, koska tilanne näytti siinä vaiheessa hyvin huonolta. Lentojen peruminen näytti jatkuvan vielä melko kauan ja uusien lentojen saaminen voisi olla hyvin hankalaa. Eli jouduimme siis perumaan koko jutun! :( Olimme molemmat tosi pettyneitä :(. Minua erityisesti otti päähän se, että olin käyttänyt niin paljon aikaa reissun suunnitteluun ja kaiken varaamiseen ja nyt kaikki meni hukkaan! Perjantai-ilta menikin sitten kaikkien majoitusten perumiseen. Onneksi niitä ei oltu vielä maksettu, joten rahaa emme menettäneet. Lennoistakin Jamie sai onneksi korvaukset. Mutta ikävä päivä siis kaiken kaikkiaan…

Sitten pitikin keksiä viikonlopuksi jotain tekemistä, kun yhtäkkiä suunnitelmia täksi ja seuraavaksi viikonlopuksi ei ollutkaan. Ihan hyvää säätäkin oli lupailtu. Päätin sitten lauantaina lähteä käymään Gmundenissä, joka on pieni kaupunki noin tunnin matkan päässä täältä, järven rannalla, vuorten kupeessa. Paikka on Salzkammergutin alueella, joka on kuuluisa kauniista luonnostaan (järvistä ja vuorista). Kävin aamulla ensin kaupassa, koska eilen en vielä uskaltanut ostaa koko viikonlopuksi ja ensi viikoksi pöperöä, kun suunnitelmat olivat kuitenkin vielä vähän epävarmat. Yritin myös soitella seuraa Gmundeniin, mutta ketään ei tuntunut kiinnostavan. Lähdin sitten kaupassakäynnin jälkeen sinne yksikseni aamupäiväjunalla. Juna meni Attnang-Puchheimin kautta, mutta tällä kertaa ei tarvinnut edes vaihtaa junaa. Matka kesti tunnin verran.
Gmundenin rautatieasema oli noin parin kilometrin päässä keskustasta. Sinne olisi päässyt kaupungin ainoalla ratikalla, mutta koska juna oli hieman myöhässä, ratikka oli juuri mennyt ja seuraavaa olisi pitänyt odotella puoli tuntia. Päätin siis kävellä, koska en jaksanut odottaa ja eihän matka nyt kovin pitkä edes ollut. Laitakaupungilla ei ollut juuri mitään nähtävää. Mitä nyt erään ostoskeskuksen ohi kuljin. Suunnilleen matkan puolivälissä huomasin sellaisen keramiikkapajan, jossa menin käymään, ja se olikin ihan käymisen arvoinen paikka. Se oli täynnä tosi ihania astioita ja muita, mutten valitettavasti oikein voinut ostaa mitään, kun niiden kuljettaminen Suomeen olisi vähän hankalaa. Melko hintaviakin olivat…
Keskustaan päästyäni kiertelin sen suunnilleen läpi. Gmunden oli kaunis ja idyllinen pieni kaupunki. Keskustassa oli hienoja vanhoja taloja, kirkko, söpöjä pieniä putiikkeja, hieno kaupungintalo+aukio jne. Viimeiseksi suuntasin kulkuni rantakadulle. Ja kun siihen rantaan pääsin, niin ai että…hyvä etten ruvennut siinä riemusta kiljumaan. Oli niin ihanaa nähdä vettä!!! :) Siis muutakin kuin joki…”iso” vesi… Kun täällä varmaan jokaisen kaupungin läpi virtaa kyllä joki, mutta järviä on harvassa ja merestähän ei ole tietoakaan. Ja ei se joki ole sama asia… Suomessa on kuitenkin aina tottunut asumaan meren tai järven rannalla niin, että rantaan veden äärelle on matkaa joku 5 minuuttia kävellen/pyörällä. Tunne oli siis hieno! :) Ihastelin siinä maisemaa hetken. Järvi aukeni edessä sinisenä ja järven ympärillä kohosivat vuoret…kaunista. Sitten päätin mennä syömään yhteen siinä rannassa olevista kahviloista/ravintoloista. Istuin terassilla auringonpaisteessa ja söin pastaa ja jälkkäriksi kakkua :). Sen verran lämmin oli, että piti neule riisua, t-paidassa tarkeni hyvin. Takki piti ottaa pois jo aiemmin. Vaikka aamulla oli viileä, iltapäivästä oli melko lämmin. Tosin tuuli hieman viilensi ilmaa.
Syötyäni lähdin kävelemään järven rantaa pitkin toiseen suuntaan. Ylitin sillan, jonka alta Traun-joki laskee järveen (joka on nimeltään Traun See). Ja tajusin sitten, että Welsin läpihän virtaa Traun ja se siis laskee tänne. Eli ei se mikään Tonavan sivujoki ole, niin kuin joskus ajattelin. Kävelin sellaista mukavaa rannassa kulkevaa puistokäytävää melko pitkälle. Rannassa näkyi paikoitellen puistoja, jonkin verran veneitä ja muuta. Sitten poikkesin vähän rannasta katsastamaan erään linnan. Se oli kuitenkin korjaustöiden takia suljettu. Samoilta nurkilta lähti myös kaapelikärry ja polkuja läheiselle Grünberg-vuorelle (945 m, Gmundenin kaupunki/kylä on kai noin 500 m korkeudessa)). Ajattelin, että vuorella olisi mukava käydä, näköala olisi varmaan hieno. Kaapelikärry oli kuitenkin vielä suljettu. Se aukeaa toukokuun alussa, kun vaelluskausi alkaa. Vuorelle kuitenkin pääsi myös kävelemällä, polun alussa sanottiin, että sinne kestäisi joku 1,5 tuntia tallustella. Mietin siinä sitten hetkisen, lähdenkö kävelemään, kello oli jo jotain neljä, eikä minulla ollut mitään vaellusvarusteita, ihan tavalliset vaatteet ja kengät (onneksi kuitenkin lenkkarin tyyliset kengät). Halusin sitten kuitenkin mennä ja lähdin tallustamaan polkua ylös/eteenpäin.
Siitä tulikin sitten vastoin odotuksiani ihan kunnon vaellus. Hikikin tuli, vaikka nostin farkunlahkeet ylös ja pidin pelkkää t-paitaa. No, tulipahan päivän treeni tehtyä. Polku nousi koko ajan ylöspäin. Alussa maasto oli vähän helpompaa, loivempaa, polku kulki peltojen keskellä. Siitä sitten metsään, jossa maasto jyrkkeni selvästi ja hankaloitui. Jonkin verran eteen tuli portaita, juurakkoja, kiviä ym. Sitä sitten oli enemmän tai vähemmän huipulle saakka. Ei reitti mikään mahdoton ollut, muttei ehkä ihan helpoimmastakaan päästä. Ihan hyvin selvisin varusteillani, vaikka kunnon vaelluskenkiä tulikin vähän ikävä… Reitti oli onneksi tosi hyvin merkitty, joten eksymisen vaaraa ei ollut. Keväinen metsä näytti hieman ankealta, kun kaikki oli vielä melko harmaata, siellä ylempänä puissa ei vielä ollut lehtiä, eikä maassakaan oikein mikään vielä kasvanut, lukuun ottamatta joitain kukkia (esim. valko- ja sinivuokkoja), joita oli metsän pohjalla runsaasti. Kävelin melko reippaasti, matkaan taisi kulua joku 50 minuuttia, eli melkein puolet vähemmän mitä opasteissa sanottiin. Huipulla tuuli, piti äkkiä laittaa lisää päälle. Siellä oli kahvila, jonka aurinkoisella ja suojaisella terassilla istui melko paljon ihmisiä. Itse menin hieman sivummalle istuskelemaan, katselemaan maisemia ja juomaan ilmaista vettä omasta pullosta. Maisema oli ihan hieno, tosin odotin vielä jotain parempaa. Tämä vuori ei vielä ollut mikään hurjan korkea, joten huipullakin oli puita, jotka osittain vähän peittivät näkyvyyttä. Lisäksi, vaikka päivä oli kirkas, vuorilla näytti leijuvan jotain ihme usvaa… Mutta kyllä niitä vuoria kuitenkin näkyi, samoin se järvi. Eli ihan ok kuitenkin. Istuskelin, lepäilin ja katselin maisemia jonkin aikaa. Sitten lähdin tulemaan alaspäin. Menin alas hieman eri reittiä kuin ylös. Se oli hieman pitempi, mutta maastoltaan hieman helpompi (tasaisempi ja loivempi) reitti. Aikaa meni suunnilleen saman verran alas laskeutumiseen kuin ylös kipuamiseen. Alas päästyäni kävelin samaa reittiä takaisin keskustaan mistä olin tullutkin.
Takaisin päästyäni palkitsin itseni jäätelöllä ja lähdin sitten kävelemään järven rantaa vielä toiseen suuntaan. Taas sellaista mukavaa rantakatua/puistoa tallailin. Siellä ”toisessa päässä” oli sellainen puisto, jossa kävelin. Näin sellaisen huvilan, taas yhden kirkon ja kaupungin uimarannan (joka näytti mukavalta). Siellä oli myös pieni linna, joka oli rakennettu pienelle saarelle keskelle järveä! Ja siis se linna ”peitti” koko saaren… Sinne meni mantereelta silta. Sen kävin myös katsastamassa.
Sitten päätin, että olisi varmaan jo aika lähteä takaisinpäin. Kello taisi lähestyä jo seitsemää, ilma alkoi viilentyä jälleen ja kohta olisi jo hämärä. Palasin keskustaan ja etsin sen ratikan pysäkin ja aikataulut. Samalla pysäkillä oli onneksi juna-aikataulut, koska niistä minulla ei ollut tietoakaan. Seuraava ratikka-juna-yhdistelmä menisi sopivasti noin puolen tunnin päästä. Piti sitten vain tappaa se puoli tuntia aikaa kuljeskelemalla päämäärättömästi… Sain sen jotenkin kulumaan ja pääsin sitten ratikalla asemalle ja sieltä junalla takaisin Welsiin. Tällä kertaa piti vaihtaa junaa puolessa välissä. Olin siis melko myöhään vasta kotona (kasin jälkeen), joten en jaksanut enää lähteä mihinkään, vaan möllöttelin vaan kotosalla koko illan.

Sunnuntaina kävin vähän ulkoilemassa, koska keli oli taas ihan hyvä (tosin jälleen tuulinen). Muuten koko päivä meni kotosalla ruokaa laitellen, blogia kirjoitellen ja kaikkia asioita hoidellen.

Kiireinen viikko reissun suunnittelun (ja normaalin arjen) takia

Ma-to 12.-15.4.2010

Koko viikko oli melko kiireinen. Päivät menivät normaalisti töissä. Jumppailtua tuli joka ilta, siitä ei luovuta edes kiireessä! :) Lähes kaikki vapaa-aika menikin sitten Jamien tulevan Itävallan-reissun suunnitteluun, hostellien varaamiseen ym. Aikaa vievää puuhaa! Ehkä viikkoon jotain muutakin hyvin pientä mahtui, joku nopea kaupassakäynti tms., muttei paljoa. Kelit olivat hieman kehnot; maanantaina satoi, tiistaihin mahtui pilviä, sadetta ja aurinkoa, keskiviikkona oli sateista, tuulista ja kylmää, torstai oli ok.

Ja sain postissa tv-lupalapun (ja täällä pitää myös radion kuuntelusta maksaa). Kerrankin pystyi hyvällä omallatunnolla palauttamaan lapun (se piti palauttaa vaikkei mitään maksaisikaan), jossa sanoi, että minulla ei ole tv:tä (tai radiota) :).

Lyhyt viikko ja viikonloppu Welsissä

Ke-su 7.-11.4.2010

Lontoon reissun jälkeen piti taas sopeutua arkeen. Nyt se kyllä oli hieman normaalia helpompaa, koska töitä oli vain 3 päivää. Mitään sen kummempaa ei töissä tapahtunut. Tosin olen tainnut unohtaa mainita, että meille on tullut pari uutta tyttöä töihin. Itävaltalainen Monika tekee kanditutkintonsa harjoittelun Tigerillä. Alun perin turkkilainen, mutta Linzissä opiskeleva ja asuva Sibel on opintojensa ohella osa-aikaisesti töissä ja tulee sitten kesällä koulujen loputtua kokonaan töihin kesäksi.

Jumppailemassa kävin myös normaalisti keskiviikkona ja torstaina. Siihenkin sai taas uutta intoa pienen tauon ja paljon syömisen myötä :). Torstaina pyörähdin myös ennen jumppia Blancan ja Veronikan kanssa AMK:lla, jossa oli pienimuotoiset iltapäivän pihabileet (=kaljanmyyntiä). Ei siellä mitään sen erikoisempaa ollut, ihmisiä juomassa olutta ulkona kauniissa auringonpaisteessa. En ehtinyt olla kauaa, eikä se juuri haitannutkaan, koska tuttuja ei juurikaan näkynyt.

Sää siis oli viikolla ihan ok, melko aurinkoista, tosin parina päivänä tuuli melko kovasti. Ilokseni huomasin koivuissa jo pieniä lehtiä ja näin myös voikukkia. Kesä tulee…

Perjantaina piti töiden jälkeen pyykkäillä ja käydä kaupassa. Ehdin kuitenkin vielä käydä treenailemassa ennen iltaa. Illan ajattelin ensin pysyä kotona, mutta päätinkin sitten lähteä Pillen ja Teelen (viron tytöt) kanssa johonkin ilmaiskonserttiin. He olivat menossa jollekin kaverilleen ennen sitä ja meidän piti tavata paikan päällä. Olin jo kaupungilla, kun he soittelivatkin, että menee hieman myöhempään. Kävelin kaupungilla pienen kierroksen, mutta palasin sitten kotiin, koska en jaksanut odottaa, enkä halunnut mennä sinne paikkaan yksin. Mutta eipä se mitään, en ehkä olisi kuitenkaan jaksanut lähteä, mietin jo aiemmin lähdenkö ollenkaan. Joten ilta kotona ei ollutkaan yhtään huono juttu, olin jotenkin vähän väsynyt (kaiken reissaamisen jälkeen?).

Lauantaina kävin vähän kävelemässä joen rannassa ja kaupungilla ja vähän tuli sitten shoppailtuakin… :). Sen jälkeen piti tulla kotiin syömään ja suunnittelemaan tulevia reissuja. Jamie oli tulossa Itävaltaan viikon päästä viikoksi. Petran kanssa mentäisiin Wieniin 3 viikon päästä ja Jonkan kanssa Budapestiin 4 viikon päästä. Kaikki olivat jo lennot varanneet. Nyt piti lähinnä katsella ja varailla hotelleja/hostelleja. Petran kanssa saatiin varaus jo tehtyäkin. Illalla tuli harrastettua vielä pientä ”ulkoilua”. Aluksi kokoonnuimme Teelen, Pillen, Kristianin (viron poika), Jarin ja Juhan (suomipojat) ja Gabin (unkarilaistyttö) kanssa meidän kerroksen keittiöön maistelemaan työkaverilta saamaani ”mostia” (=siideriä). Naapuriosaston mies oli muistanut kuulleensa, etten juo olutta vaan tykkään siideristä, ja kuinka ikävää on, kun sitä ei saa täältä. Hänen anoppinsa oli tehnyt itse siideriä ja hän toi minulle viikolla 2 litran pullollisen sitä :). Nyt sitten lauantaina sitä maisteltiin. Se ei kuitenkaan valitettavasti ollut kovin hyvää… Se maistui juuri sellaiselle omatekoiselle… Saimme kuitenkin joukolla juotua urheasti siitä yli puolet. Loppu piti heittää pois… Lähdimme sitten vielä jatkamaan iltaa Verdachtiin Pilleä ja Teeleä lukuun ottamatta (he olivat hieman kipeitä). Ilta oli jälleen ihan mukava ja tavattiin paljon tuttuja (mm. Mujde, Tolga (turkkilaiset), Allan ja kumppanit ym.)

Sunnuntai menikin sitten kotosalla vaan. Piti pestä pyykkiä ja laitella ruokaa. Ja edelleen piti Jamien kanssa suunnitella tulevaa reissua. Siihenpä koko päivä sitten menikin (ja nukkumiseen).

Viikonloppuna sää oli hieman huonompi; pilvistä ja osittain myös hieman sateista.

Pääsiäinen Lontoossa!!!

Pe-ti 2.-6.4.2010

Olin perjantaina vielä normaalisti töissä. Itävallassa pitkäperjantai ei ole pyhäpäivä, koska suurin osa ihmisistä on katolisia ja he eivät sitä jostain syystä vietä. Tosin töissä kuulin, että luterilaiset saavat pitää kyseisen perjantain vapaata. Eli itsekin olisin ilmeisesti saanut lomapäivän, jos olisin tiennyt asiasta hieman aikaisemmin ja sopinut siitä pomon kanssa. No, aina ei voi voittaa. Lähdin töistä kuitenkin hieman aikaisemmin (noin 11.15), jotta ehtisin Salzburgin junaan 12.45 ja siellä Lontoon koneeseen. Kotona kävin nopeasti suihkussa, vaihdoin kamppeet, työnsin loput tavarat reppuun ja ajattelin vielä syödä mikroruoan ennen lähtöä. Meidän keittiössä ei ole mikroa, mutta kakkoskerroksen keittiössä on jonkun oma mikro, jota olen käytellyt. Kun menin lämmittämään ruokaani, huomasin kuitenkin, että mikro oli poissa! Ilmeisesti omistaja oli muuttanut muualle…? En saanut siis ruokaa lämmitettyä, eikä hellan tai uunin käyttämiseen ollut enää aikaa. Otin siis ruoan sijaan evästä mukaani (mitä nyt löytyi) ja lähdin kävelemään/juoksemaan asemalle. Ilma oli kaunis, joten matkalla meinasi tulla vähän lämmin, kuten jostain syystä aina asemalle tavaroiden kanssa kävellessä… Sain asemalta vielä ostettua vähän täydennystä eväisiini. Matkustin siitä sitten junalla Salzburgiin ja sain syötyä matkalla.
Tunnin kuluttua Salzburgissa hyppäsin aseman edestä bussiin (tai mikä lie pyörillä kulkeva ratikka onkaan), jolla pääsin lentokentälle. Lensin Ryan Airilla, joten olin tehnyt lähtöselvityksen jo aiemmin netissä, koska se pitää tehdä niin. Kentällä oli sitten melko nopeaa jättää laukku hihnalle ja mennä turvatarkastuksen läpi. Luppoajan käytin kiertelemällä lentokentän muutamassa kaupassa. Ei niitä montaa pienellä kentällä ollut… Koneeseen pääsikin sitten melko nopeasti ja lentokin oli ajallaan. Nukuin koko matkan, joten olin Lontoossa ennen kuin huomasinkaan. Lontoossa piti vielä mennä passintarkastuksen läpi (monista muista Euroopan kentistä poiketen), hakea tavarat, nostaa rahaa (Englannissa kun ei käytetä euroja…) ja ostaa junalippu Standstedin kentältä keskustaan. Junakin löytyi helposti ja se lähti juuri sopivasti. 45 minuutin kuluttua olin Lontoon Liverpool Streetin juna-asemalla, jossa tapasin Jamien. Koko matka meni tosi sujuvasti!
Oli tosi mukavaa nähdä Jamie pitkästä aikaa. Tutustuin häneen siis Uudessa-Seelannissa 2007, jos joku ei tiedä. Kesällä 2009 Jamie piipahti pikaisesti Helsingissä kaverinsa kanssa, mutta sen jälkeen ei olla nähty. Toisemme löydettyämme ostimme mulle julkisen liikenteen lippuja koko reissun ajaksi ja lähdimme sitten maanalaisella Notting Hilliin, jossa tapasimme erään Jamien kaverin ja menimme yhdessä syömään. Italialaisessa ravintolassa, johon päädyimme, oli sopivasti kiva pääsiäismenu tarjolla. Siihen sai itse valita listalta alkuruoan, pääruoan ja jälkkärin mukavaan hintaan. Ja viininkin sai normaalia halvemmalla. Söin bruchettoja, kanapastaa ja sticky toffee puddingia, joka oli ihan järkyttävän hyvää :). Pari tuntia siinä vierähti mukavasti syödessä ja höpötellessä. Lähtiessämme ulkona satoi. Se oli kuitenkin koko reissun ensimmäinen ja viimeinen kerta kun satoi! Vastoin kaikkia odotuksia ja ennustuksia… :). Menimme metrolla Putneyyn, jossa Jamie asuu. Hänen äitinsä haki meidät asemalta, koska bussit eivät enää kulkeneet ja matkaa oli jonkin verran. Jamie asui äitinsä ja siskonsa (ja koiran) kanssa melko hienolla alueella aitojen sisällä siistissä rivarissa. Asunto oli kivannäköinen ja tilava. Sain majailla reissuni ajan Jamien huoneen lattialla. Perjantaina menimme ”kotiin” päästyämme melkein suoraan nukkumaan.

Lauantaina heräilimme kohtuullisen ajoissa ja lähdimme jo ennen kymmentä metroilla keskustaa kohti, jossa jatkoimme matkaa kävellen. Kävimme ensin katsastamassa London Towerin (se ”linna”) ja Tower Bridgen, jotka olivat ihan hienoja ilmestyksiä. Toweriin sisään oli aika pitkät jonot, joten päätimme katsella sitä vain ulkoa päin. Siitä kävelimme katsomaan yhtä hienoa asuntoaluetta, jossa Jamie haluaisi isona ja rikkaana asua :). Palasimme takaisin ja jatkoimme matkaa London Bridgelle, jonka yli kävelimme. London Bridgessä (siis siinä sillassa) ei ole mitään kovin ihmeellistä, vaikka se kuuluisa onkin. Menimme siitä eräille markkinoille, joiden nimeä en vaan nyt muista. Siellä oli valtavasti kaikkea syötävää tarjolla. Ostimme mukaan malesialaista ruokaa ja browniet ja menimme lähistöltä löytämällemme puistonpenkille syömään. Syömisen jälkeen matka jatkui…Näimme Tate Modernin (modernin taiteen museo) ja Shakespeare´s Globe&Exhibitionin (alkuperäinen Shakespeare-teatteri, se pyöreä, joka näkyy mm. Rakastunut Shakespeare-leffassa). Kävelimme Millenium Bridgen yli. Kävimme katsastamassa St.Paul’s Cathedralin, joka oli aika vaikuttava ilmestys sekä ulkoa että sisältä. Sen juurella nautimme myös jälkkäri-browniet. Katedraalin jälkeen jatkoimme matkaa joenrantaa pitkin, jossa näimme mm. paljon hienoja rakennuksia ja laivoja. Joen toisella puolella näkyi myös London Eye, se iso maailmanpyörä, jonka vaunut näyttivät ihan avaruusaluksilta :). Kävelimme parlamenttitalolle asti, jossa ihailimme itse taloa, Big Beniä (se kellotormi) ja Westminster Abbey-kirkkoa. Kaiken tämän jälkeen meillä olikin jo kiire takaisin Putneyyn.
Putneyn asemalla tapasimme pari Jamien kaveria. Kävelimme joenrantaan katsomaan perinteistä ja kuuluisaa Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen välistä soutukisaa, joka sattui sopivasti olemaan juuri pääsiäislauantaina. Porukkaa oli ihan tosi paljon, mutta onnistuimme änkemään itsemme lähelle jokea. Näimme kisan lähdön. Maali oli jossain muutaman kilometrin päässä, joten lähdön jälkeen tavoite oli mennä katsomaan loppu läheisessä puistossa olevalta valotaululta. Emme kuitenkaan meinanneet löytää kyseistä valotaulua ja siinä meni hetki jos toinenkin säätäessä… Löysimme sen viimein ja juoksimme paikalle, mutta myöhästyimme hieman. Joukkueet olivat juuri tulleet maaliin, joten näimme vain tuuletukset ja muut loppujutut. No, ei se maailmaa kaatanut. Cambridge voitti joka tapauksessa.
Soutukisan jälkeen matkustimme koko joukko metrolla läheiseen Westfield-ostoskeskukseen, jossa menimme leffaan. Ja sitä ennen piti tietysti käydä hakemassa herkkuja kaupasta… :). Kävimme katsomassa The Clash of the Titans 3D:n. En ollut ennen nähnyt 3D-leffaa. Ihan hienolta näytti ja leffakin oli ihan ok. Elokuvan jälkeen söimme vielä ostoskeskuksen Food Marketilla, jossa jokainen sai käydä hakemassa ruokaa haluamastaan paikasta. Itse söin tortillaa. Syömisen jälkeen oli aika palata ”kotiin” suihkuun ja nukkumaan.

Sää oli lauantaina ja kaikkina muinakin päivinä vaihteleva. Välillä pilvistä, välillä aurinko vähän näyttäytyi. Joinakin päivinä oli hieman tuulista. Lämpötila oli 10 asteen tienoilla. Sää oli siis koko reissun ihan ok. Pääasia oli, ettei satanut (mikä Lontoossa on harvinaista)! :) Lontoossakin oli jo melko keväistä ja vihreää.

Sunnuntaina heräsimme taas melko ajoissa ja lähdimme aamutoimien jälkeen (vohveliaamupala! vähän outoa mutta hyvää :)) bussilla kohti Piccadilly Circusta. Matkasimme lontoolaisella punaisella Double Deckerillä, yläkerrassa, ja saimme vielä eturivin paikat. Siinä sai sitten pienen ”sightseeingin” samalla :). Matkalla näin mm. Putneyn ja muita lähiöitä, Chelsean jalkapallostadionin, Harrodsin tavaratalon, muutamia museoita, kirkkoja ja Hyde Parkin. Perillä katsastettuamme Piccadilly Circusin kuuluisat valotaulut ostin donitsin ja vähän matkamuistoja. Sitten kävelimme China Townin läpi Leicester Squarelle ja siitä edelleen kuuluisammalle Trafalgar Squarelle. Trafalgar Squere oli hienompi kuin muistinkaan patsaineen, suihkulähteineen ja viereisine rakennuksineen. Jäimme siellä myös katselemaan erään katutaiteilijan esitystä (joka oli ihan hyvä). Jatkoimme edelleen matkaa Covent Gardeniin, jossa näimme mm. lisää katutaiteilijoita ja paljon pieniä markkinakojuja. Sitten olikin jo nälkä ja menimme syömään erääseen intialaiseen ravintolaan.
Syömisen jälkeen matkasimme bussilla Oxford Streetille, jossa tallustelimme aikamme ja kävimme kahvilassa (juustokakulla :)). Palasimme ”kotiin” hieman aikaisemmin, koska tarkoitus oli syödä siellä. Skypettelin ensin Jonkan kanssa hetken tulevasta Budapestin reissusta. Ja saimme sitten Jamien äidin laittamaa ruokaa, perinteistä englantilaista kanaa, perunaa ja juureksia. Loppuilta meni Jamien (ja itseni) tulevaa Itävallan reissua suunnitellessa.

Maanantaina lähdimme aamulla liikkeelle samalla bussilla kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa jäimme pois Harrodsin kohdalla, jossa kävimme vähän pyörimässä. Se on kyllä ihan valtava tavaratalo! Sieltä saa varmaan ihan kaikkea… Harrodsin jälkeen pyörähdimme muutamassa muussakin kaupassa. Pari paitaa tarttui mukaan, muttei mitään erityistä… Ostosten jälkeen kävimme lounaalla, söin ciabattaa ja kakkua… :). Syömisen jälkeen suunnistimme luonnontieteelliseen museoon. Sinne meno kuitenkin venyi sen verran, ettemme ehtineet kiertää siitä kovinkaan isoa osaa ennen viittä, jolloin paikka meni kiinni. Kävimme katsomassa dinosaurus-osaston (jonne piti erikseen jonottaa!) ja vähän muita elukoita, mutta siihen se sitten jäikin. Paikka oli kyllä ihan mielenkiintoinen, ensi kerralla voisi mennä paremmalla ajalla… Lontoossa on noin muutenkin niin paljon nähtävää, että seuraavallekin visiitille (josta jo puhuttiin :)) riittää uusia paikkoja. Museon mentyä kiinni suunnistimme takaisin Putneyyn, jossa menimme mukavaan pubiin siiderille! :) Siiderituoppi maistui kyllä hyvältä, kun sitä ei ole vähään aikaan saanut… Loppuilta meni ”kotosalla” syöden, Itävallan reissua suunnitellen, pakkaillen jne.

Tiistaina olikin sitten jo kotimatkan aika :(. Jouduin heräämään ihan hirmuisen aikaisin, koska taksi (helpoin ratkaisu niin aikaisin aamusta) haki minut jo neljän jälkeen ja vei Liverpool Streetin asemalle, josta jatkoin matkaa junalla lentokentälle. Kentällä tuhlasin turvatarkastusten ym. jälkeen viimeiset puntani ostamalla evästä matkalle. En siinä ”shoppaillessani” huomannut ajan kulua, ja yhtäkkiä olikin jo kiire lähtöportille! Ehdin onneksi kuitenkin… Lentomatka meni syödessä ja nukkuessa. Salzburgissa lentokentällä kaikki meni hyvin sujuvasti ja nopeasti. Bussia juna-asemallekin odottelin vain hetken. Junan lähtöä pitikin sitten vartoa tunnin verran. Ostin jätskin ja kiertelin vähän läheisissa kaupoissa… Itse junamatka Welsiin meni taas yllättävän nopeasti (eihän matkakaan kovin pitkä ole). Welsissä kävelin kotiin ja purkailin tavarat. Sitten piti käydä kaupassa ja pyykkäillä ym. Ehdin kuitenkin vielä illalla jumppaan, ennen kuin piti valmistautua seuraavaan päivään ja töihin menoon…

Lontoo oli kyllä mukava paikka! :)

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kiirettä taas pitelee

Blogi laahaa taas vähän jäljessä... Noiden jo mainittujen juttujen lisäksi on tosiaan tullut jo Lontoossakin käytyä. Viime viikonloppuna piti kirjoitella, mutta viikonloppu hurahtikin sitten tulevien reissujen kanssa säätämiseen ja kaikkeen muuhun...
Tänä viikonloppuna kaverini Jamien Lontoosta piti tulla viikoksi tänne lomailemaan, oltaisiin menty Wieniin, Salzburgiin ja vaeltamaan, mutta Islannin tyhmä tulivuori ja sen aiheuttamat lentorajoitukset pakottivat meidät perumaan koko jutun! :(
Nyt viikonloppuna ehdin sentään vähän kirjoitella, mutten vielä tarpeeksi, tuli käytyä Gmundenissä ja tehtyä kaikkea muutakin... Mutta yritän saattaa tämän ajan tasalle niin pian kuin suinkin. Ja kirjoittelen kyllä kaikki menneetkin!
Ensi viikonlopuksi pitää keksiä jotain ohjelmaa. Vappuna kaverini Petra on tulossa tänne Suomesta ja mennään Wieniin lomailemaan! :) Ja seuraavana viikonloppuna matkataan Jonkan kanssa Budapestiin :). Toivottavasti se tulivuori vaan rauhoittuu, etteivät nämäkin reissut peruunnu...

Seuraavaa reissua odotellessa…

Ma-to 29.3.-1.4.2010

Vähän oli väsynyt viikko reissun jälkeen… Töissä ei tapahtunut mitään kummempaa keskiviikon paloharjoituksen lisäksi. Siinä harjoituksessa meitä opetettiin käyttämään erilaisia käsisammuttimia ja jokainen sai myös kokeilla niitä käytännössä. Oli itse asiassa ihan kiva kokeilla, koska en ole aikaisemmin missään päässyt sitä tekemään.

Jumppailua tuli harrastettua normaaliin tapaan. Kaupassa piti poikkeuksellisesti käydä viikolla, kun viikonloppuna ei jostain syystä ehtinyt. Myös siellä rekisteröintitoimistossa piti käydä uudestaan, tällä kertaa maksamassa koko toimitus (15e). Keskiviikkona kävin töiden jälkeen Veron, Iuriin ja Sarahin kanssa kahvilla (tai oikeastaan limulla ja jätskillä). Tuleva Lontoon reissu aiheutti pientä säätöä ja torstaina piti pakkailla sitä varten.

Sää oli normaali kevätsää, välillä satoi, välillä paistoi, lämpötilat ihan inhimilliset. Luonto vihertää koko ajan yhä enemmän… Kukkia on paljon!

Talven toinen laskettelureissu Alpeille

Pe-su 26.-28.3.2010

Huom. alku on kirjoitettu Desireen koneella, jossa ei ole ä- ja ö-kirjaimia. Voi kuulostaa vähän hassulta, mutta koittakaa kestää…

Perjantaina olin normaalisti aamupaivan toissa. Lahdin jo yhdentoista jalkeen, koska piti menna kaymaan maistraatissa tekemassa pakollinen ilmoittautuminen, jotta voin asua ja tehda toita taalla. Siita tuli viime viikolla kirje, jossa kaskettiin kaymaan ja jossa kerrottiin mita kaikkia papereita sinne tarvitsee mukaan. Niita olikin melkoinen pino; passi, valokuva, pari palkkatodistusta, tiliote, vuokrasopimus ym. Sinne piti myos vieda oikeaksi todistettu syntymatodistus! Se olikin vahan vaikeampi hankkia. Laitoin viikolla Suomeen mm. Poliisille ja vastorekisterikeskukseen mailia ja kyselin josko sellaisen jostain saisi. Maistraatista sen sitten viimein sain. Aika nopeasti toimittivat tanne asti. Tosin se sitten oli maksullinen. En tiennyt sita ja hammastyin, kun lasku oli mukana. Mutta ei onneksi ollut ihan hirvean kallis.

Maistraatin jalkeen paasin kotiin pakkailemaan loput tavarat. Sitten menin Susannan kanssa kaymaan alhaalla syomassa. Sen jalkeen ehdin viela kaymaan hyvin pikaisesti suihkussa ja vaihtamaan kamppeet. Sitten pitikin jo lahtea rautatieasemaa kohti. Paiva oli aurinkoinen ja lammin, varmaan jotain 18 astetta (20 lahenneltiin). Oli vahan hassua kavella t-paidassa ja housunlahkeet kaarittyna auringonpaisteessa tietaen, etta oli lahdossa laskettelureissulle ja etta reppu oli taynna toppavaatteita… :).
Ensimmainen patka junalla Salzburgiin meni hyvin nukkuessa. Salzburgissa jouduin odottamaan vaihtoa asemalla reilun puoli tuntia, koska juna oli sen 30 minuuttia myohassa. Siina vaiheessa jo tiesi, etta tulee myohastymaan seuraavasta junasta ja bussista. Piti sitten vain toivoa, etta niita menisi myohemminkin. Lopulta seuraava juna tuli. Se oli tupaten taynna ilmeisesti paasiaislomien alkamisen takia, mutta 20 minuutin etsimisen jalkeen loysin onneksi vapaan paikan. Junamatka Jenbachiin kesti parisen tuntia. Nukuin taas… Sen verran nain maisemia, etta huomasin, etta lunta ei ollut missaan vuorenhuippuja lukuunottamatta. Ja alppimaisemien lisaksi naki lahestyvat pilvet ja jossain vaiheessa alkoikin sataa.
Jenbachista lahti juuri sopivasti seuraava juna, koska niita meni puolen tunnin valein ja juna oli juuri sen puoli tuntia myohassa. Paikallisjunassa tuli istuttua joku 45 minuuttia ja sain vahan evasta syotya. Valitettavasti siella ei ollut vessaa… Maisemia ei enaa nahnyt, koska oli pimeaa ja satoi. Jain pois Zell am Zillerissa, joka on oli maaranpaani Gerlosin naapurikyla. Asema oli melkein keskella ei mitaan, oli pimeaa, ilma oli kylmennyt ja vetta tuli taivaalta melko kaatamalla. Lisaksi siella sitten huomasin bussipysakilla olevista aikatauluista, etta pelkoni kavi nyt toteen, viimeinen bussi oli jo mennyt! :( Onneksi oli sateenvarjo, lampimampi takki, jonka saattoi laittaa paalle, ja puhelin, jolla sai yhteyden kaveriin. Desiree ei kuitenkaan tiennyt ketaan, joka minut voisi tulla hakemaan. Niinpa ainoa vaihtoehto oli soittaa taksi. Asemalla oli onneksi yksi tytto, jolta pystyin kysymaan numeroa. Heti han ei oikeaa tiennyt, mutta parin soiton jalkeen saatiin taksi tilattua. Odotin viela viitisen minuuttia ja paasin sitten kuivaan ja lampimaan taksiin :). Matkaa oli kuitenkin joku 20 kilometria, joten ihan halpa kyyti ei ollut…46 euroa jouduin maksamaan :(.
Zell am Ziller on melko pieni alppikyla, Gerlos samoin. Tie naiden kylien valilla kulki ylhaalla vuorten rinteilla. Se oli tosi mutkainen! Valitettavasti maisemaa ei nahnyt, koska oli ihan pimeaa. Matkalla vesisade myos hiljalleen muuttui lumisateeksi illan edetessa ja korkeammalle mennessa. Zell on reilun 500 m korkeudella merenpinnasta, mutta Gerlos on jo noin 1300 metrissa. Taksikuski oli tosi mukava ja vei minut ihan perille asti, Desireen tyopaikalle, eraaseen pizzeriaan Gerlosin keskelle. Oli kylla tosi mukavaa nahda Desiree pitkasta aikaa!

Olin perilla kahdeksan maissa noin viiden tunnin matkustamisen jalkeen. Istuin siina ravintolassa baaritiskilla sitten puoleen yohon, jolloin Desiree paasi toista. Aika meni mukavasti pizzaa syodessa ja kolaa juodessa. Tiramisuakin maistoin. Desireen kanssakin pystyi ihan mukavasti aina valilla juttelemaan, silloin kun han sattui tulemaan siihen tiskin taakse. Muutenkaan seurasta ei ollut pulaa. Juttelin ainakin kolmen eri lomaseurueen kanssa, jotka sattuivat siihen viereen tulemaan. Kaikki sattuivat olemaan Hollannista (kuten Desireekin). Han sanoikin, etta taalla on hurjan paljon hollantilaisia jostain syysta…
Olisin voinut Desireen kampallekin menna, mutta aika meni siina ravintolassa ihan mukavasti ja sitten ei tarvinnut yksin lahtea sita kamppaa etsimaan ja kavellen kamoja kantamaan. Desireen lopetettua tyot menimme yhdessa autolla. Han asui vahan hotellin tyylisen majoituspaikan yhteydessa, jossa asui muitakin kausityolaisia, Siella oli kaikille makuu- ja pesutilat. Mitaan keittiota heilla ei ole, mutta tyopaikan etuihin kuuluu ilmaisen huoneen lisaksi ilmaiset ruoat (ja laskettelukausikortista saa 50 % alennusta). Kaikki kausityolaiset taitavat taalla laskea paivat ja tyoskennella illat… Desireen kamppa oli melko sotkuinen, mutta kestin sen kylla pari paivaa :). Perjantaina menimme illalla saman tien nukkumaan.

Lauantaina herasimme kahdeksan maissa. Vedimme vain vaatteet paalle ja pesimme hampaat. Sitten liikkeelle autolla… Ilmaisella Skibussillakin olisi kaapelikarrylle paassyt, mutta koska Desireella nyt sattuu olemaan auto, oli silla helppo ja mukava menna. Kavimme matkalla hakemassa kaupasta vahan aamupalaa. Paikan paalla kavin vuokraamassa valineet ja ostamassa lipun. Sitten vaan kaapelikarrylla ylos vuorelle… Aamupalan soimme siina matkalla.

Zillertal Arenan hiihtoalue ulottui kolmen kylan, Zell am Zillerin, Gerlosin ja Konigsleitenin, alueelle. Alue oli iso, taas hyvinkin riittava kahdeksi paivaksi (ja pidemmäksikin aikaa). Korkeita vuoria, hyvia pitkia rinteita (lahinna punaisia), ok hissit, paljon ravintoloita, hienot maisemat ym… Koko Zillertalin-laakson alueella on muutama muukin aika iso keskus, joissa myos paasee laskemaan, jos ottaa useamman paivan kortin.
Lauantaina menimme ensin Gerlosin rinteissa niin ylos kuin paasi ja siita sellaisella siirtymahissilla Zellin puolelle. Se oli tosi pitka hissi ja siina oli mutkakin! Laskimme koko aamupaivan ja osan iltapaivaakin siella. Valilla kavimme vain kahvilla ja syomassa. Keli oli tosi hieno, lahes aurinkoista, muutama pieni pilvi vaan! Olin edellisella viikolla katsellut ennustuksia ja niiden perustella odoton paljon huonompaa saata, pilvista, jopa sateista. Joten keli ylitti kaikki odotukset! Lisaksi maisemat olivat taas aivan mahtavat!! Ilma oli lisaksi lammin, valilla oli jopa kuuma. Lammin ilma vaan aiheutti sen, etta lumi oli hyvin erilaista (pehmeampaa) kuin edellisilla reissuillani. Siihen piti vahan totutella… Ja loppupaivasta osa rinteista meni jo hankalan pehmeiksi. Vahan piti varoa…
Iltapaivalla palasimme Gerlosin rinteisiin ja loppupaiva tuli laskettua siella. Alas taisimme tulla joskus kolmen jalkeen. Kaikki illalla satanut lumi oli paivan aikana sulanut pois. Laakso oli ihan vihrea, vuoret valkoisia. Laaksoon tulevaa rinnetta oli vahan hassu laskea, kun vieressa oli nurmikkoa… :). Alpeillakin on jo kevat ja kausi lahestyy loppuaan.

Ajoimme kaupan kautta takaisin kampalle, jossa paasimme suihkuun ja rentoutumaan vahan. Viiden jalkeen Desireen piti lahtea toihin. Lahdin kavelemaan hanen kanssaan ja erottuamme kavelin kylalla vahan katselemassa maisemia valoisan aikaan. Gerlos oli tyypillinen alppikyla; paljon hotelleja ja vastaavia, ravintoloita, muutama kauppa ja muut valttamattomyydet eika juuri muuta. Pienen kavelyn jalkeen kulutin aikaani kampalla telkkaria katsellen, blogia Desireen koneella kirjoitellen ym. Myohemmin lahdin Desireen ravintolaan syomaan.
Söin taas siinä baaritiskillä, koska en viitsinyt yksin vallata kokonaista pöytää ja siinä pystyi juttelemaan Desireen kanssa taas jonkin verran. Tällä kertaa maha täyttyi pastalla, viinillä ja jätskiannoksella :). Hyvin siinä taas ilta vierähti sinne puoleen yöhön, jolloin palasimme yhdessä kämpille nukkumaan.

Sunnuntaina heräsimme jälleen melko ajoissa ja lähdimme saman tien rinteeseen, kävimme taas vain hakemassa aamupalan matkalla. Ajoimme tällä kertaa paikkaan, josta Königsleitenin rinteet alkoivat. Tällä kertaa sää ei näyttänyt hyvältä; lunta sateli hiljalleen. Nousimme kuitenkin urheasti kolmella eri hissilla vuorelle ihan ylös saakka (korkeimmat huiput täällä noin 2500 m). Siihen mennessä keli oli kuitenkin mennyt jo ihan mahdottomaksi. Pilvet ja sumu peittivät vuoria ja lunta tuli taivaan täydeltä. Näkyvyyttä oli ehkä muutama metri. Kaikki oli vaan valkoista… Ja rinteessä oli joku 20 sentin kerros irtolunta. Ei hyvä… Laskeminen oli hyvin vaikeaa ja jo ensimmäisen rinteen puolivälissä Desiree sanoi lähtevänsä kotiin. Itse en halunnut antaa periksi; olinhan maksanut lipun ja välineet kahdeksi päiväksi ja ties vaikka sää paranisi päivän mittaan. Ja niin siinä onneksi kävikin. Pari ensimmäistä rinnettä oli kamala laskea, mutta sen jälkeen sää alkoi hiljalleen parantua. Ensin lumisade rupesi hiljalleen hyytymään ja näkyvyys paranemaan ja myöhemmin pilvetkin jopa vähän repeilivät. Lisäksi kun rinteeseen tuli koko ajan enemmän ihmisiä, irtolumi tamppautui kovemmaksi, jolloin laskeminen oli helpompaa ja lopulta ihan miellyttävää. Myös hienot maisemat alkoivat aamupalan kuluessa erottua :). Loppujen lopuksi alun jälkeen myös sunnuntaina oli oikein hyvä laskea, onneksi jäin! Laskin Königsleitenin rinteitä alkuiltapäivään asti. Sitten palasin rinteitä pitkin Gerlosin puolelle. Kävin syömässä ja tulin alas jo kahden jälkeen. Tarkoitus oli ehtiä jo neljän jälkeen lähtevään junaan, koska Desiree ehtisi viedä minut autolla Zell am Zilleriin ennen töihin menoa, jolloin ei tarvitsisi mennä bussilla ja odotella Zellin asemalla tuntia. Lisäksi selviäisin Welsiin asti vain yhdellä junanvaihdolla useamman sijaan.

Desiree haki minut rinteiltä ja palasimme kämpille. Ehdin hyvin käymään suihkussa ja pakkailemaan tavarat, jonka jälkeen lähdimme ajelemaan Zelliin päin. Tällä kertaa oli valoisaa, joten maisemat näkyivät hyvin ja olivatkin tosi upeat. Silmien eteen avautui keväinen alppimaisema; kylä alhaalla vuorten keskellä, joitain taloja myös rinteillä, mutkittelevia teitä…kaikki oli vihreää, paitsi valkoiset vuorenhuiput. Mieletöntä! Zellin asemalle päästyämme hyvästelin Desireen, joka lähti ajamaan takaisin töihin. Itse odottelin asemalla vähän aikaa ja hyppäsin sitten Jenbachiin menevään junaan, joka oli perillä noin 45 minuuttia myöhemmin. Jenbachin asemalla piti taas vähän odotella… Mutta sitten junaan päästyäni pääsin suoraan Welsiin saakka. Nukuin koko noin kolmen tunnin matkan. Olin perillä ihan ihmisten aikaan ja jaksoin kotona vielä purkaa tavarat ja syödä ennen nukkumaan menoa.

Normaali kevätviikko

Ma-to 22.-25.3.2010

Kevät on kyllä nyt tullut viimeistään ihan oikeasti ja ihan jäädäkseen. Nurmikot alkavat jo vihertää, samoin ensimmäiset puut ja puskat, istutettuja kukkia näkee jo paljon ja tällä viikolla näin myös kevään ensimmäiset leskenlehdet! Linnut laulaa ja perhosiakin näkyy. Aurinko on paistellut koko viikon ja lämpötila on päivisin ollut noin 10-15 astetta, jopa ylikin. Yöt tosin ovat edelleen kylmiä, aamulla lämpötila saattaa olla nollan tuntumassa.

Töissä ei ole tapahtunut mitään kummempaa. Maanantaina meillä oli Lucian kanssa Mitarbeitergespräch eli sellainen kehityskeskustelu, joka jokaisen täytyy pomon kanssa käydä. Lounaan ääressä juteltiin töissä suoriutumisesta, tulevista tavoitteista, kehittymisestä ym. Mun osaltahan se oli vähän turhaa, koska olen täällä niin vähän aikaa… No, eipä se paha ollut ja sai ilmaisen hyvän ruoan :). Keskiviikkona tein tuotannon värejä, eli vähän isompia määriä. Mutta muuten ei kai kummempia töissä…

Jumpissa tuli taas käytyä joka ilta, paitsi torstaina. Kävin taas osittain lukkaritunneilla ja osittain treenailin itsekseni. Lisäksi tulevien reissujen (viikonloppuna laskettelemaan ja seuraavana Lontooseen) tiimoilta on ollut pientä säätämistä… Ja kaikkea muuta arkista pientä...

Torstaina piti töiden jälkeen käydä nopeasti kaupoilla ennen Susannan läksiäisiä. Susanna palaa Espanjaan maanantaina ja sen vuoksi kävimme työporukalla syömässä italialaisessa. Meitä oli taas se tuttu työporukka; Susanna, minä, Veronica, Andi, Iurii, Blanca, Lucia (+mies), Sarah (+mies), Ivan (toiselta osastolta) ja lisäksi yksi Susannan muu kaveri. Oli taas hyvää ruokaa ja hauskaa seuraa :). Illalla piti sitten vielä pakkailla viikonlopun hiihtoreissua varten.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Reissu Saksaan (Passau) ja uusia kavereita :)

Pe-su 19.-21.3.2010

Perjantai meni normaalisti töissä. Ilma oli taas aurinkoinen ja lämmin ja näinkin töistä tullessa kevään ensimmäisen perhosen! Sitruunaperhonen se taisi olla, näytti ainakin kovin keltaiselta. Kotiin päästyäni kävin syömässä leberkäseä, pesin pyykkiä ja lähdin sitten käymään kaupoilla. Parissa kaupassa piti käydä ja siinä samalla kävelin/pyöräilin ulkona vähän ekstraa, koska keli oli niin hieno! :) Aurinko paistoi ja lämpötila lähenteli varmaan 15 astetta. Ostin myös kesän ensimmäisen irtojäätelön! Kaupungilla moni muukin tuntui nauttivan säästä ja monilla oli jätskitöttöröt kädessä. Näin myös yhdellä pihalla pari kukkasta nurmikolla! Jo töistä tullessa katselin, että vihertääkö nurmi hieman, vai kuvittelenko vain…ehken pelkästään vain kuvitellut…?

Kaupalta tultuani piti hoitaa pari asiaa ja kävin myös viime sunnuntaina tapaamieni suomalaispoikien luona kysymässä oliko heillä suunnitelmia illalle. Ja jotain illanviettoa kuulemma oli tiedossa, mukaankin pyysivät. Myös Susanna pyysi mukaan leffaan, mutta koska hän oli kaverinsa kanssa menossa katsomaan saksaksi dubattua leffaa, suomalaisten mukaan lähteminen voitti. (Ja leffan voi mennä katsomaan myöhemminkin, kun se tulee alkuperäiskielellä tänne.) Siinä oli sitten hetki aikaa pyörähtää netissä ja valmistautua. Kahdeksan maissa lähdin näiden suomalaisten, Jarin ja Janin, kanssa ensin pizzalla käymään. Itse en tosin syönyt, kun olin vasta lähtiessä ottanut iltapalaa, join vain kokista. Poikien saatua pizzat syötyä kävelimme tuonne toiselle opiskelijatalolle (Kölpinghaus), jossa oli porukkaa koolla. Paikalla oli sekä paikallisia opiskelijoita että vaihtareita. Siellä tuli jonkin aikaa istuskeltua, juteltua ja nautittua muutama juoma hyvässä seurassa. Oli tosi mukava tavata uusia ihmisiä, etenkin opiskelijoita, kun en heitä aikaisemmin ole juuri tuntenut. Näiden suomalaisten lisäksi tuli tutustuttua mm. kolmeen virolaiseen (2 tyttöä ja 1 poika), kolmeen turkkilaiseen (2 poikaa ja 1 tyttö) ja yhteen unkarilaiseen tyttöön. En muista vielä kaikkien nimiä, kerron ne myöhemmin. Näistä ne virolaistytöt ja turkkilaistyttö asuvat meidän suomalaisten lisäksi tässä asuntolassa. Siellä illanvietossa oli myös muutamia itävaltalaisia ja saksalaisia. Tapasin myös vanhoista tuttavuuksista taas Allanin, Kanan ja Bernin. Kaikki uudet tuttavuudet (ja vanhat) olivat tosi mukavia!
Lähdimme vähän myöhemmin illalla siitä vielä baarissa pyörähtämään. Siellä samassa baarissa, jossa olen käynyt aikaisemminkin, tuli taas ilta vietettyä. Nyt muistan jo sen nimenkin, Verdacht. Ihan mukavaa oli. Kotiin lähdimme kahden maissa.

Seuraavana aamuna heräsin jo yhdeksän maissa lähteäkseni päiväretkelle Passauhin, joka on tuossa melko lähellä mutta Saksan puolella. Juttelin edellisenä päivänä Susannan kanssa viikonlopun suunnitelmista ja hän oli lähdössä lauantaina joidenkin muiden kanssa sinne. Itsekin innostuin kovasti ajatuksesta. Heidän suunnitelmansa kuitenkin muuttuivat niin, että he päättivätkin mennä sunnuntaina. Lauantaille kuitenkin luvattiin hyvää säätä ja sunnuntaille sadetta, joten päätin lähteä itsekseni jo lauantaina. Lisäksi sunnuntaina olisi mukavampi viettää löhöpäivää kuin lauantaina. Ja siitäkin huolimatta lähdin, että edellinen ilta meni vähän pitkäksi. Ihan hyvä kuitenkin, että menin, koska sää oli lauantaina parempi ja Passau oli hieno paikka.

Passau on noin 50 000 asukkaan kaupunki ihan Saksan ja Itävallan rajalla. Se on kuitenkin Saksan puolella Baijerissa. Lähdin lauantaina sinne aamupäivästä junalla. Matka kesti vain tunnin verran eikä maksanut kovin paljoa. Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta Saksassa! Ja helppo sinne oli mennä, ei mitään tarkastuksia tms. rajalla. Euroopassa on nykyään niin helppo matkustaa maasta toiseen…
Passau oli tosi hieno vanha (keskiaikainen) kaupunki. Se sijaitsee kolmen joen, Tonavan, Innin ja Ilzin, kohtauspaikassa. Ihan siinä keskustan kupeessa Inn ja Ilz laskevat Tonavaan, ja siitä joki sitten jatkuu Tonavana kohti Linziä, Wieniä, Budapestiä jne. Passau on suunnilleen Welsin kokoinen, mutta se tuntui isommalta ja siellä tuntui olevan paljon enemmän nähtävää. Kaupungin keskusta alkoi oikeastaan heti rautatieaseman kupeesta. Kävelin siitä läpi. Paljon näkyi kauppoja, pari ostoskeskusta ym. Ensimmäisenä silmään sattuivat taas H&M ja VeroModa…ne ovat kyllä levinneet kaikkialle! Ja siellä oli Subway! Niitä en ole Itävallan puolella nähnyt missään. Mutta Saksan puolella näytti olevan. Jatkoin matkaani vanhaan kaupunkiin, jossa kiertelin ympäriinsä. Ostin välipalaksi sämpylän ja jätskin, ettei heti tarvitsisi mennä syömään (vähän oli jo nälkä). Vanhasta kaupungista löytyi paljon hienoja vanhoja taloja, kapeita kujia, pieniä kauppoja, kirkkoja, museoita ym. Niistä kirkoista pari oli tosi isoja ja älyttömän hienoja, kävin sisälläkin. Mielettömät koristelut, kattomaalaukset ym. Keskustassa oli mukavan paljon myös kävelykatuja, missä oli mukava kuljeskella. Jokien läheisyys näkyi myös, molemmilla puolilla virtasi joki, rantaan oli aina lyhyt matka.
Vanhasta kaupungista menin yhden joen yli joen vieressä olevalle kukkulalle, jossa oli vanha linnoitus. Sieltä oli tosi hienot näköalat yli koko kaupungin! Sieltä näkyi hienosti mm. kaikki 3 jokea ja miten ne yhtyvät. Alas tultuani ylitin jälleen joen ja palasin keskustan puolelle. Menin lähimmän ravintolan terassille syömään, koska nälkä alkoi jo kurnia vatsassa. Aamupäivästä keli oli ollut hieman pilvinen (kuitenkin ok lämmin), mutta iltapäivästä aurinko alkoi paistaa ja lämpötila kohota sen myötä. Ilman takkia piti välillä kulkea, kun oli niin lämmin :). Terassilla oli mukava syödä ja paistatella päivää. Söin sellaista vähän pyttipannun tyylistä ruokaa, joka oli nimeltään Tiroler Gröstl. Siinä oli sipulia, pekonia, lihaa, perunaa ym. paistettuna. Palan painikkeeksi tällä kertaa kolaa, kun siideriä ei ole.
Syömisen jälkeen jatkoin matkaa vanhassa kaupungissa. Kävelin joen rannassa ja kävin rannassa olevassa puistossa. Sitten ylitin vielä toisen joen ja menin käymään siellä olevalla kukkulalla, jossa oli kirkko ja jälleen hienot näköalat. Sinne kirkolle (kukkulalle) pääsi kiipeämään sellaisia pitkiä portaita pitkin, jota kulkivat suljetussa ikään kuin tunnelissa, mutta maan päällä… Siellä ”tunnelissa” oli jo kovasti kaikkia kirkollisia maalauksia ym. Ihan hieno juttu ja ihan hieno kirkko oli tämäkin. Sisään en tällä kertaa viitsinyt mennä, kun siellä oli messu menossa… Kirkon ulkopuolelta näki taas maiseman (koko kaupungin) hienosti. Ylös pääsi myös toisia portaita tai tietä pitkin. Menin sitten sitä tietä pitkin alas. Alas tultuani kävelin melkein suorinta tietä junalle. Pari kirkkoa tuli vielä vastaan ja yliopisto, ja kävelin taas (uuden) keskustan läpi. Pääsin suoraan junaan ja palasin Welsiin. Matka meni joutuisasti, kun mukava konduktööri jutteli kanssani melkein koko matkan. Junassa ei ollut montaakaan ihmistä ja hänellä ei ollut hirveästi töitä.

Kotiin päästyäni kävin kyselemässä noilta eilen tapaamiltani ihmisiltä illan suunnitelmista, kun niistä jo eilen oli ollut puhetta. Ja olivathan he taas johonkin bileisiin lähdössä… :) Laittelin oikeastaan vain itseni valmiiksi ja sitten pitikin jo lähteä. Lähdin tästä Viron tyttöjen ja Turkin tytön kanssa, haimme Kölpinghouselta sen Unkarin tytön, Viron pojan ja Turkin pojan ja menimme keskustaan erääseen baariin, jossa oli jonkun ihmisen synttäribileet. Joukossa taisi olla yksi joka tunsi sankarin jonkun kaverin ja oli porukkaa sinne pyytänyt. Eli juuri kukaan meistä ei tuntenut ketään siellä, joten se oli vähän outoa. Siinä vaiheessa siellä ei edes ollut paljoa ihmisiä, joten päätimme lähteä Verdachtiin ja palata kenties myöhemmin. Menin noin puolen porukasta kanssa sinne, muut menivät käymään Allanilla ja tulivat sinne myöhemmin perässä. Siellä oli tuttu mukava meininki. Olimme sen verran aikaisessa, että ehdittiin juoda siellä pari halpaa coctailiakin :) (coctailit on aina ennen kymmentä vaan 4,50e, normaalisti 6,90e). Myöhemmin lähdimme takaisin bileisiin. Osa meni sinne suoraan. Me Suomen ja Viron ihmiset lähdimme käymään kebapilla ensin, koska pojilla oli nälkä. Tuli syötyä sellainen pitakebap, joka oli tosi hyvää. Täältä saa sellaista oikeaa kebappia, ei samaa kuin Suomesta… Ruokapaikassa oli tv auki ja sieltä tuli nyrkkeilyä. Pojat tykkäsivät, tytöt eivät niinkään… Kun pojat suostuivat lähtemään, menimme sinne bileisiin. Nyt siellä oli jo enemmän ihmisiä, mutta silti vähän outoa, kun ei tuntenut kuin sen oman porukan. Muutenkin se meno tuntui vähän väsyneeltä, joten emme olleet siellä kuin vajaan tunnin ja lähdimme yhden maissa kotiin. Kaikki olivat muutenkin jo väsyneitä…

Sunnuntaina nukuin pitkään! Kömmin ylös vasta yhden jälkeen. Ulkona oli sateista, joten ulos ei huvittanut lähteä. Netti ei toiminut, joten aika meni lakanoita vaihdellessa, pyykkiä pestessä (3 koneellista), tätä kirjoitellessa, syödessä ym. Kaikkea mihin ei tarvitse nettiä. Illemmalla nettikin onneksi rupesi toimimaan, joten pääsi hoitamaan normaalit surffailut. Koko päivä meni siis laiskasti kotosalla kaikkea pientä puuhaillen ja lepäillen.

Olen muuten saanut jonkun tyhmän pienen kevätflunssan :(. Perjantaina kurkku tuntui vähän hassulta ja lauantaina se muuttui nuhaksi. Eilen ja tänään on saanut koko ajan olla niistämässä :(. Toivottavasti menee nopeasti ohi eikä ainakaan tästä pahemmaksi muutu.

Kevät tuli takaisin

Ma-to 15.-18.3.2010

Maanantai oli hieman epäonninen päivä. Aamulla aamupalalle mennessäni kaaduin liukkaissa portaissa (ne oli juuri pesty) ja läikytin siinä rytäkässä puolet kädessäni olleesta mehusta maahan :(. Mustelman taisin saada muistoksi, muttei sen pahemmin onneksi käynyt. Vähän alemmas ehtinyt siivooja joutui vaan pyyhkimään portaat uudelleen ja itse jouduin aamupalalla tyytymään vähempään mehuun, kun en jaksanut enää hakea ylhäältä keittiöstä täydennystä. Ja niin, mullahan on siis joka aamu aamupalalla omaa tuoremehua mukana kun täällä sitä ei tarjota.
Töihin kävellessä taivaalta tuli räntää ja keli oli koko päivän ikävä :(. Töissä onnistuin viskositeettimittauksia tehdessäni läikäyttämään erään mustan väripurkin sisällöstä osan päälleni :(. Onneksi oli työvaatteet päällä, niin ei se juuri haitannut. Se väri nimittäin ei lähde vaatteista pesussa pois. Vähän joutui vain siivoilemaan sen jälkeen pöytää, lattiaa ym.
Ja sitten vielä töiden jälkeen kämpällä ennen jumppaan lähtöä huomasin, että joku oli taas kerran varastanut maitoani :(. Onneksi sitä kuitenkin oli vielä jäljellä. Sen jälkeen, kun sanoin johtoportaalle tästä asiasta, on tilanne ollut vähän parempi (mitä nyt kerran vähän kermaa lähti), mutta saa nähdä, ollaanko nyt taas palattu vanhaan…?
Muuten maanantai meni ihan normaalisti ja ok. Töissä ruokatunnilla käytiin naapuriosastolla herra Moserin synttäreillä. Tämä kyseinen mies on töissä analytiikkaosastolla ja kaikkien kaveri, tosi mukava vanhahko herrasmies. Jos meillä joskus tarvitaan erikoistilanteessa jotain liuosta tai labratarvikkeita, mitä meillä ei ole, käymme aina häneltä pyytämässä. Sieltä saa sitten tarvittavien tavaroiden lisäksi usein myös kahvia, pullaa ja juttuseuraa :). Synttäri”kutsuilla” oli kovasti porukkaa ja hurjasti hän oli hommannut syötävää. Siellä oli täytettyjä patonkeja, sämpylöitä ja makkaraa, kakkua, suklaata, kuoharia, kaljaa, mehua… Eipä tarvinnut omiin eväisiin koskea. Lähtiessä hän antoi meille vielä yhden ylijääneen kakun mukaan! :)
Maanantaina tein töissä turbiscan-mittauksia, joita en ole tehnyt aiemmin, jotain uutta siis. Jumpissa kävin illalla normaalisti.

Maanantain jälkeen loppuviikko meni vähän onnekkaammin. Tiistaina vietettiin Marinan synttäreitä vuorostaan. Hän tarjosi myös paljon kaikenlaista; kahvitauolla kakkua ja sellaisia jänniä makeita täytettyjä voitaikinarullia. Ruokatauolla saatiin salaattia, leipää ym. Ja tietty taas juotiin kuoharia, mitä on nyt harrastettu joka kerta, kun jollain on ollut synttärit/muuten ollut aihetta juhlaan.
Töissä oli koko loppuviikon vähän kiire, kun yhdet tietyt värit, joiden kanssa painiskelimme jo kolmatta viikkoa, piti saada valmiiksi ennen perjantaita (löytää siis hyvä/toimiva resepti/koostumus). Sen takia yhtenä päivänä meni töissä jopa vähän yli neljään. (Yleensä pääsemme lähtemään ajallaan.) Viimein kuitenkin torstaina iltapäivällä saimme aikaan mitä halusimme! :) Oli mukava tunne onnistua viimein, kun olimme tosiaan niitä samoja värejä tehneet jo kolme viikkoa eri resepteillä ja aina analyysien jälkeen todenneet, ettei homma toimi.

Jumppailua tuli harrastettua joka päivä. Maanantain jälkeen nettikin toimi. Tiistaina satoi vettä ja oli vielä viileä, mutta keskiviikkona kevät tuli takaisin pienen takatalven jälkeen. Keskiviikkona oli vielä pilvistä, mutta lämpötila kipusi jo melkein kymmeneen asteeseen. Torstai olikin jo tosi hieno päivä; aurinko paistoi ja lämmintä oli yli kymmenen astetta (vissii 12). Aamuisin oli silti vielä viileä, nollan tuntumassa.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Rento viikonloppu; treenailua, kotitöitä, rentoutumista…

Pe-su 12.-14.3.2010

Perjantai meni normaalisti; töitä, kotiin tultuani ruokailu alhaalla (topfenstrudel :)) ja sitten kaupoille seuraavan viikon ruokia ostamaan. Kaupalta selvittyäni lähdin salille jumppailemaan, koska en ollut kaikkien kiireiden takia ehtinyt viikkoon käydä. Kävin sitten vielä saunassakin viikon päätteeksi. Ilta meni kotosalla koneen ääressä makaillessa…

Lauantaina nukuin pitkään. 12 tunnin kauneusunien jälkeen lähdin taas jumppailemaan. Sen jälkeen ohjelmassa oli vähän kotitöitä; kokkailua, tiskailua, pyykkäilyä… Ilta meni taas kotosalla rentoutuen.

Sunnuntaina lähdin ensi töikseni katsastamaan Welsin uimahallin. Se oli ihan mukava paikka ja melko samankaltainen kuin Suomessa muutamia seikkoja lukuun ottamatta. Pukuhuonealue oli yhteinen miehille ja naisille. Siellä oli sitten jokaisen pukukoppirivistön päässä semmoinen lukittava koppi, vähän kuin sovituskoppi, missä käytiin vaihtamassa vaatteet. Hieman hankalaa…eikö olisi helpompi vaan tehdä kaksi erillistä aluetta niin ei tarvitsisi säätää…? Suihkutilat olivat sentään erilliset, mutteivat kovin hyvät. Suihkuja ei ollut kuin muutama ja mitään lokeroita ei ollut pesuaineille yms. Ja tarkkana piti olla, jos alasti suihkussa kävi, ettei ulkopuolelta nähnyt sisään, kun siinä oli vain yksi semmoinen seinä…sopivasta kulmasta saattoi nähdä sisään. Saunat olivat ihan erikseen jossain muualla, niihin piti erikseen maksaa, jos halusi käyttää. Enpä ruvennut maksamaan, koska salilla voin käydä ”ilmaiseksi”. Samoin siellä jossain vähän erillään olisi myös ollut solariumia, hierontaa, kahviota ym.
Itse allasalue oli mukava. Vesi ja ilma taisivat olla hieman lämpimämpiä kuin Suomessa normi uimahallissa (?). Alueelta löytyi normaali 25 metrin allas, jossa pystyi uimaan matkaa, melko suuri ”oleiluallas”, jossa oli muutamia porejuttuja, penkkejä, vesiliukumäki jne., lasten allas ja pienten lasten allas. Hyppytornia ei ollut. Erikoista oli altaiden reunoilla olevat lepotuolit, joissa ihmiset makoilivat, lueskelivat, söivät eväitä ym. Eli ilmeisesti täällä on tapana mennä uimahalliin ihan aikaa viettämään enemmänkin. Ja se myös selitti, miksei pesuhuoneessa ollut säilytystiloja; kaikilla oli tavarat mukana allasalueella. Ja epäilen, että monet myös peseytyvät vasta kotona. Ja tämä ajanviettäminen selittää myös paikan hinnan; aikuiselta kertamaksu oli reilu 5 euroa (lapset ja alennusryhmät jotain 3e), mutta 1,5 tunnin lipun sai 3 eurolla. Itse otin tuon ”lyhyen ajan” lipun. Siinä ajassa ehti ihan hyvin uida jotain 800 metriä, laskea pari kertaa vesiliukumäkeä, lillua poreissa ym. Ja vielä peseytyä ja pukea. Ihan ok paikka tuo siis oli, voi mennä uudestaankin. Vieressä on myös ulkoallasalue, joka näytti mukavalta; altaita (joissa kummallista kyllä oli vettä näin talvella?), pari vesiliukumäkeä, hyppytorni, auringonottotilaa… Kesää odotellessa :).

Uimasta palattuani kävin tuossa alhaalla koputtamassa parin suomalaispojan ovelle. Kuulin jo joku aika sitten, että tänne tällä lukukaudella tuli pari suomalaista vaihtaria ja sain kuulla heidän huoneensa numeronkin. Piti tuossa nyt sitten käydä tutustumassa ja vähän rupattelemassa, kun en ole aikaisemmin ehtinyt. Heitäkin toivottavasti tapaan myöhemmin, vaikuttivat ihan mukavilta. Ja ehkä he voisivat tutustuttaa myös muihin vaihtareihin…
Loppupäivä meni rennosti kotosalla syöden, blogia kirjoitellen ym.