Pääsiäinen Lontoossa!!!

Pe-ti 2.-6.4.2010

Olin perjantaina vielä normaalisti töissä. Itävallassa pitkäperjantai ei ole pyhäpäivä, koska suurin osa ihmisistä on katolisia ja he eivät sitä jostain syystä vietä. Tosin töissä kuulin, että luterilaiset saavat pitää kyseisen perjantain vapaata. Eli itsekin olisin ilmeisesti saanut lomapäivän, jos olisin tiennyt asiasta hieman aikaisemmin ja sopinut siitä pomon kanssa. No, aina ei voi voittaa. Lähdin töistä kuitenkin hieman aikaisemmin (noin 11.15), jotta ehtisin Salzburgin junaan 12.45 ja siellä Lontoon koneeseen. Kotona kävin nopeasti suihkussa, vaihdoin kamppeet, työnsin loput tavarat reppuun ja ajattelin vielä syödä mikroruoan ennen lähtöä. Meidän keittiössä ei ole mikroa, mutta kakkoskerroksen keittiössä on jonkun oma mikro, jota olen käytellyt. Kun menin lämmittämään ruokaani, huomasin kuitenkin, että mikro oli poissa! Ilmeisesti omistaja oli muuttanut muualle…? En saanut siis ruokaa lämmitettyä, eikä hellan tai uunin käyttämiseen ollut enää aikaa. Otin siis ruoan sijaan evästä mukaani (mitä nyt löytyi) ja lähdin kävelemään/juoksemaan asemalle. Ilma oli kaunis, joten matkalla meinasi tulla vähän lämmin, kuten jostain syystä aina asemalle tavaroiden kanssa kävellessä… Sain asemalta vielä ostettua vähän täydennystä eväisiini. Matkustin siitä sitten junalla Salzburgiin ja sain syötyä matkalla.
Tunnin kuluttua Salzburgissa hyppäsin aseman edestä bussiin (tai mikä lie pyörillä kulkeva ratikka onkaan), jolla pääsin lentokentälle. Lensin Ryan Airilla, joten olin tehnyt lähtöselvityksen jo aiemmin netissä, koska se pitää tehdä niin. Kentällä oli sitten melko nopeaa jättää laukku hihnalle ja mennä turvatarkastuksen läpi. Luppoajan käytin kiertelemällä lentokentän muutamassa kaupassa. Ei niitä montaa pienellä kentällä ollut… Koneeseen pääsikin sitten melko nopeasti ja lentokin oli ajallaan. Nukuin koko matkan, joten olin Lontoossa ennen kuin huomasinkaan. Lontoossa piti vielä mennä passintarkastuksen läpi (monista muista Euroopan kentistä poiketen), hakea tavarat, nostaa rahaa (Englannissa kun ei käytetä euroja…) ja ostaa junalippu Standstedin kentältä keskustaan. Junakin löytyi helposti ja se lähti juuri sopivasti. 45 minuutin kuluttua olin Lontoon Liverpool Streetin juna-asemalla, jossa tapasin Jamien. Koko matka meni tosi sujuvasti!
Oli tosi mukavaa nähdä Jamie pitkästä aikaa. Tutustuin häneen siis Uudessa-Seelannissa 2007, jos joku ei tiedä. Kesällä 2009 Jamie piipahti pikaisesti Helsingissä kaverinsa kanssa, mutta sen jälkeen ei olla nähty. Toisemme löydettyämme ostimme mulle julkisen liikenteen lippuja koko reissun ajaksi ja lähdimme sitten maanalaisella Notting Hilliin, jossa tapasimme erään Jamien kaverin ja menimme yhdessä syömään. Italialaisessa ravintolassa, johon päädyimme, oli sopivasti kiva pääsiäismenu tarjolla. Siihen sai itse valita listalta alkuruoan, pääruoan ja jälkkärin mukavaan hintaan. Ja viininkin sai normaalia halvemmalla. Söin bruchettoja, kanapastaa ja sticky toffee puddingia, joka oli ihan järkyttävän hyvää :). Pari tuntia siinä vierähti mukavasti syödessä ja höpötellessä. Lähtiessämme ulkona satoi. Se oli kuitenkin koko reissun ensimmäinen ja viimeinen kerta kun satoi! Vastoin kaikkia odotuksia ja ennustuksia… :). Menimme metrolla Putneyyn, jossa Jamie asuu. Hänen äitinsä haki meidät asemalta, koska bussit eivät enää kulkeneet ja matkaa oli jonkin verran. Jamie asui äitinsä ja siskonsa (ja koiran) kanssa melko hienolla alueella aitojen sisällä siistissä rivarissa. Asunto oli kivannäköinen ja tilava. Sain majailla reissuni ajan Jamien huoneen lattialla. Perjantaina menimme ”kotiin” päästyämme melkein suoraan nukkumaan.

Lauantaina heräilimme kohtuullisen ajoissa ja lähdimme jo ennen kymmentä metroilla keskustaa kohti, jossa jatkoimme matkaa kävellen. Kävimme ensin katsastamassa London Towerin (se ”linna”) ja Tower Bridgen, jotka olivat ihan hienoja ilmestyksiä. Toweriin sisään oli aika pitkät jonot, joten päätimme katsella sitä vain ulkoa päin. Siitä kävelimme katsomaan yhtä hienoa asuntoaluetta, jossa Jamie haluaisi isona ja rikkaana asua :). Palasimme takaisin ja jatkoimme matkaa London Bridgelle, jonka yli kävelimme. London Bridgessä (siis siinä sillassa) ei ole mitään kovin ihmeellistä, vaikka se kuuluisa onkin. Menimme siitä eräille markkinoille, joiden nimeä en vaan nyt muista. Siellä oli valtavasti kaikkea syötävää tarjolla. Ostimme mukaan malesialaista ruokaa ja browniet ja menimme lähistöltä löytämällemme puistonpenkille syömään. Syömisen jälkeen matka jatkui…Näimme Tate Modernin (modernin taiteen museo) ja Shakespeare´s Globe&Exhibitionin (alkuperäinen Shakespeare-teatteri, se pyöreä, joka näkyy mm. Rakastunut Shakespeare-leffassa). Kävelimme Millenium Bridgen yli. Kävimme katsastamassa St.Paul’s Cathedralin, joka oli aika vaikuttava ilmestys sekä ulkoa että sisältä. Sen juurella nautimme myös jälkkäri-browniet. Katedraalin jälkeen jatkoimme matkaa joenrantaa pitkin, jossa näimme mm. paljon hienoja rakennuksia ja laivoja. Joen toisella puolella näkyi myös London Eye, se iso maailmanpyörä, jonka vaunut näyttivät ihan avaruusaluksilta :). Kävelimme parlamenttitalolle asti, jossa ihailimme itse taloa, Big Beniä (se kellotormi) ja Westminster Abbey-kirkkoa. Kaiken tämän jälkeen meillä olikin jo kiire takaisin Putneyyn.
Putneyn asemalla tapasimme pari Jamien kaveria. Kävelimme joenrantaan katsomaan perinteistä ja kuuluisaa Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen välistä soutukisaa, joka sattui sopivasti olemaan juuri pääsiäislauantaina. Porukkaa oli ihan tosi paljon, mutta onnistuimme änkemään itsemme lähelle jokea. Näimme kisan lähdön. Maali oli jossain muutaman kilometrin päässä, joten lähdön jälkeen tavoite oli mennä katsomaan loppu läheisessä puistossa olevalta valotaululta. Emme kuitenkaan meinanneet löytää kyseistä valotaulua ja siinä meni hetki jos toinenkin säätäessä… Löysimme sen viimein ja juoksimme paikalle, mutta myöhästyimme hieman. Joukkueet olivat juuri tulleet maaliin, joten näimme vain tuuletukset ja muut loppujutut. No, ei se maailmaa kaatanut. Cambridge voitti joka tapauksessa.
Soutukisan jälkeen matkustimme koko joukko metrolla läheiseen Westfield-ostoskeskukseen, jossa menimme leffaan. Ja sitä ennen piti tietysti käydä hakemassa herkkuja kaupasta… :). Kävimme katsomassa The Clash of the Titans 3D:n. En ollut ennen nähnyt 3D-leffaa. Ihan hienolta näytti ja leffakin oli ihan ok. Elokuvan jälkeen söimme vielä ostoskeskuksen Food Marketilla, jossa jokainen sai käydä hakemassa ruokaa haluamastaan paikasta. Itse söin tortillaa. Syömisen jälkeen oli aika palata ”kotiin” suihkuun ja nukkumaan.

Sää oli lauantaina ja kaikkina muinakin päivinä vaihteleva. Välillä pilvistä, välillä aurinko vähän näyttäytyi. Joinakin päivinä oli hieman tuulista. Lämpötila oli 10 asteen tienoilla. Sää oli siis koko reissun ihan ok. Pääasia oli, ettei satanut (mikä Lontoossa on harvinaista)! :) Lontoossakin oli jo melko keväistä ja vihreää.

Sunnuntaina heräsimme taas melko ajoissa ja lähdimme aamutoimien jälkeen (vohveliaamupala! vähän outoa mutta hyvää :)) bussilla kohti Piccadilly Circusta. Matkasimme lontoolaisella punaisella Double Deckerillä, yläkerrassa, ja saimme vielä eturivin paikat. Siinä sai sitten pienen ”sightseeingin” samalla :). Matkalla näin mm. Putneyn ja muita lähiöitä, Chelsean jalkapallostadionin, Harrodsin tavaratalon, muutamia museoita, kirkkoja ja Hyde Parkin. Perillä katsastettuamme Piccadilly Circusin kuuluisat valotaulut ostin donitsin ja vähän matkamuistoja. Sitten kävelimme China Townin läpi Leicester Squarelle ja siitä edelleen kuuluisammalle Trafalgar Squarelle. Trafalgar Squere oli hienompi kuin muistinkaan patsaineen, suihkulähteineen ja viereisine rakennuksineen. Jäimme siellä myös katselemaan erään katutaiteilijan esitystä (joka oli ihan hyvä). Jatkoimme edelleen matkaa Covent Gardeniin, jossa näimme mm. lisää katutaiteilijoita ja paljon pieniä markkinakojuja. Sitten olikin jo nälkä ja menimme syömään erääseen intialaiseen ravintolaan.
Syömisen jälkeen matkasimme bussilla Oxford Streetille, jossa tallustelimme aikamme ja kävimme kahvilassa (juustokakulla :)). Palasimme ”kotiin” hieman aikaisemmin, koska tarkoitus oli syödä siellä. Skypettelin ensin Jonkan kanssa hetken tulevasta Budapestin reissusta. Ja saimme sitten Jamien äidin laittamaa ruokaa, perinteistä englantilaista kanaa, perunaa ja juureksia. Loppuilta meni Jamien (ja itseni) tulevaa Itävallan reissua suunnitellessa.

Maanantaina lähdimme aamulla liikkeelle samalla bussilla kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa jäimme pois Harrodsin kohdalla, jossa kävimme vähän pyörimässä. Se on kyllä ihan valtava tavaratalo! Sieltä saa varmaan ihan kaikkea… Harrodsin jälkeen pyörähdimme muutamassa muussakin kaupassa. Pari paitaa tarttui mukaan, muttei mitään erityistä… Ostosten jälkeen kävimme lounaalla, söin ciabattaa ja kakkua… :). Syömisen jälkeen suunnistimme luonnontieteelliseen museoon. Sinne meno kuitenkin venyi sen verran, ettemme ehtineet kiertää siitä kovinkaan isoa osaa ennen viittä, jolloin paikka meni kiinni. Kävimme katsomassa dinosaurus-osaston (jonne piti erikseen jonottaa!) ja vähän muita elukoita, mutta siihen se sitten jäikin. Paikka oli kyllä ihan mielenkiintoinen, ensi kerralla voisi mennä paremmalla ajalla… Lontoossa on noin muutenkin niin paljon nähtävää, että seuraavallekin visiitille (josta jo puhuttiin :)) riittää uusia paikkoja. Museon mentyä kiinni suunnistimme takaisin Putneyyn, jossa menimme mukavaan pubiin siiderille! :) Siiderituoppi maistui kyllä hyvältä, kun sitä ei ole vähään aikaan saanut… Loppuilta meni ”kotosalla” syöden, Itävallan reissua suunnitellen, pakkaillen jne.

Tiistaina olikin sitten jo kotimatkan aika :(. Jouduin heräämään ihan hirmuisen aikaisin, koska taksi (helpoin ratkaisu niin aikaisin aamusta) haki minut jo neljän jälkeen ja vei Liverpool Streetin asemalle, josta jatkoin matkaa junalla lentokentälle. Kentällä tuhlasin turvatarkastusten ym. jälkeen viimeiset puntani ostamalla evästä matkalle. En siinä ”shoppaillessani” huomannut ajan kulua, ja yhtäkkiä olikin jo kiire lähtöportille! Ehdin onneksi kuitenkin… Lentomatka meni syödessä ja nukkuessa. Salzburgissa lentokentällä kaikki meni hyvin sujuvasti ja nopeasti. Bussia juna-asemallekin odottelin vain hetken. Junan lähtöä pitikin sitten vartoa tunnin verran. Ostin jätskin ja kiertelin vähän läheisissa kaupoissa… Itse junamatka Welsiin meni taas yllättävän nopeasti (eihän matkakaan kovin pitkä ole). Welsissä kävelin kotiin ja purkailin tavarat. Sitten piti käydä kaupassa ja pyykkäillä ym. Ehdin kuitenkin vielä illalla jumppaan, ennen kuin piti valmistautua seuraavaan päivään ja töihin menoon…

Lontoo oli kyllä mukava paikka! :)